Everstiluutnantti Stanislav Petrov oli Neuvostoliiton ilmapuolustusvoimien satelliittibunkkerissa Moskovan lähellä yövalvontavuorossa, kun järjestelmä hälytti: Yhdysvallat näytti laukaisseen viisi mannertenvälistä ydinohjusta kohti Neuvostoliittoa.
Petrovin tehtävä oli yksinkertainen. Neuvostoliitto oli laukaissut avaruuteen joukon seurantasatelliitteja, joiden tehtävä oli havaita Yhdysvaltojen mahdollinen ydinisku.
Satelliittien hälyttäessä Petrovin oli määrä välittömästi raportoida tieto neuvostojohdolle, sillä Neuvostoliitto ja Yhdysvallat olivat erikseen julistaneet molemminpuolisen täystuhon opin.
Sen mukaan havainto ydinohjushyökkäyksestä laukaisee totaalisen vastaiskun täydellä voimalla. Petrovin velvollisuus oli vain välittää tieto, vaikka se johtaisi kolmanteen maailmansotaan.
"En halunnut vastuuta kolmannen maailmanpalon käynnistämisestä"
Kun Neuvostoliiton satelliitit osoittivat kiistattoman tuntuisesti, että Yhdysvallat olisi laukaissut ensin yhden ja sitten neljä ohjusta, Petrov joutui harkitsemaan ja nopeasti.
– En voinut uskoa sitä. Yhdysvalloilla oli varmaan tuhat ohjusta ja miksi he laukaisisivat vain viisi. Ei niillä saisi tuhoa aikaan, Petrov muisteli myöhemmin.
– En myöskään halunnut vastuuta siitä, että käynnistäisin maailmanpalon epävarmoilla tiedoilla.
Petrov päätti raportoida satelliittitiedon, mutta vääränä hälytyksenä.
Tutkat varmistivat
Petrov tiesi, että jos ohjukset todella olisivat matkalla, havaintojärjestelmä todentaisi sen minuuteissa ja maatutkat noin 15 minuutin kuluessa. Mitään ei näkynyt.
– Kyseessä oli satelliitin virhetoiminto, sanoi silloinen ohjus- ja avaruusyksikön komentaja, kenraali Juri Votintsev. Votintsev oli ensimmäisenä Petrovin luona varmistamassa havaintoa.
– Eversti Petrov toimi tilanteessa oikein, Votintsev jatkoi.
Maailmanloppu oli peruutettu.
Myöhemmin selvisi, että satelliitit olivat erehtyneet pitämään korkealla olleen pilven heijastamaa aurongonvaloa ohjuslaukaisuna.
Ei palkintoa
Petrov ei saanut Votintsevin arvion jälkeen lisää kehuja, vaan moitteet täyttämättä jätetyistä kaavakkeista.
Petrov arveli jälkeenpäin, että palkinto hänelle olisi merkinnyt haukkuja satelliittijärjestelmän kehittäjille ja vastuu-upseereille, ja sitä armeijassa ei haluttu.
Petrov jatkui uraansa, mutta sai siirron vähemmän vastuullisiin tehtäviin.
Petrov sai myöhemmin hermoromahduksen kun neuvostojärjestelmä uuvutti hänet loputtomilla kuulusteluilla, ja erosi armeijasta vuosi ohjustapauksen jälkeen.
Kun venäläislehti kertoi Petrovin tarinan ensi kerran vuonna 1998, toimittajat löysivät hänet moskovalaislähiöstä huonokuntoisena eläkeläisenä.
Petrov kuoli keuhkokuumeeseen 2017.
Kauhun vuosi
Petrovin tapaus osui aikaan, jolloin Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton suhteet olivat hyytävimmät sitten Kuuban kriisin, ja jännitteet Euroopassa kireimmät sitten toisen maailmansodan.
Yhdysvallat oli pelotellut Neuvostoliitto presidentti Ronald Reaganin oppien mukaan.
Neuvostoliitto itse oli alkanut pitkän luisun kohti valtiollista romahtamista Leonid Brezhnevin kuoltua ja lähinnä vainoharhaisen entisen KGB-johtaja Juri Andropovin tultua valtaan.
80-luvun alussa Neuvostoliiton uhkakuva sai sotilasliitto Naton tuomaan taktisia Persing-ohjuksia Eurooppaan, ja kesällä ne olivat toimintavalmiita.
Jännitteet kiristyivät entisestään
Sitten, syyskuun alussa, korealainen matkustajakone KAL 007 ajautui Neuvostoliiton ilmatilaan ja neuvostohävittäjät ampuivat sen alas. Kaikki matkustajat kuolivat. Jännitteet kasvoivat edelleen.
Petrovin ohjustapauksen jälkeen,1983 marraskuussa, Nato piti eurooppapaisen suurharjoituksensa Able Archerin.
Se oli sinänsä tavanomainen komentoketjuharjoitus, mutta euro-ohjusten läsnäolo sekä se, että Nato-maiden valtiojohtoa osallistui harjoitukseen ensi kertaa, sai Neuvostoliiton johdon kumppaneineen uskomaan, että länsi suunnttelee ydiniskua.
Lopulta Britannian hyväksi toiminut Neuvostoliiton kaksoisagentti Oleg Gordievsky sai neuvostojohdon vakuuttuneeksi, ettei ensi-iskun uhkaa ole.
Gordievsky kotiutettiin Moskovaan, mutta hän pakeni auton tavaratilassa Suomeen ja Norjan kautta takaisin Britanniaan.
Lähteet: http://hnn.us/articles/1709.html, http://www.worldcitizens.org/petrov2.html