Eduskunta aloittaa tänään istuntokautensa, ja hallitusohjelmaa lähdetään toteuttamaan. Pääministeripuolue kokoomuksen ja suurimman oppositiopuolue SDP:n edustajat keskustelivat Huomenta Suomen haastattelussa muun muassa työntekijöiden oikeuksien kaventamisesta.
SDP valitsi viime viikolla puoluesihteerikseen Mikkel Näkkäläjärven, joka on nuoruudessaan saanut tuomion kissan kidutuksesta. Nimitys nostatti keskustelua, josta myös saksalaislehti Bild kirjoitti, nostaen esiin myös puolueen puheenjohtaja Antti Lindtmanin nuoruuskuvan, jossa hänen seurassaan tehdään pilailumielessä natsitervehdys.
SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Nasima Razmyar kertoo, että tapauksista ei ole haittaa Suomen maakuvalle niin kauan kuin faktat ovat kunnossa. Tapaus kuitenkin osoittaa, että Suomesta kirjoitetaan.
– Näkkäläjärvi on tehnyt hyvinkin kammottavia tekoja nuoruudessaan, missä ei ole mitään puolusteltavaa, mutta hän on rikoksestaan rangaistuksensa kärsinyt, ja hän on puolueessa muulla tavalla osoittanut, että hän on SDP:n arvojen puolella ja ennen kaikkea näissä eläinsuojelukysymyksissä osoittanut esimerkillistä toimintaa.
Razmyar toteaa, että myös Lindtmanin osalta Bildin jutussa kerrottiin selvästi tämän olevan antifasisti, ja ettei ole epäilystäkään, että hän toimisi jotenkin omalla toiminnallaan väärällä tavalla.
Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) rasistisista kirjoituksista syntynyt kohu eroaa Razmyarin mukaan Näkkäläjärven tapauksesta siinä, että Näkkäläjärvi on tehnyt teot nuoruudessaan, ja hän on niistä aidosti pahoillaan ja katunut niitä.
– Hän on kaikella toiminnallaan osoittanut, että hän on SDP:n arvojen takana, ja nimenomaan näissä eläinsuojelukysymyksissä ollut erittäin aktiivinen.
Purran hän kokee toimineen kesän kohun ja viimeviikkoisen tiedonantokeskustelun suhteen eri tavoin.
– Se että sanotaan että olen pahoillani, ja toisessa sivulauseessa sanotaan, että en ehkä olekaan pahoillani, on asia joka häiritsee tällä hetkellä erityisesti perussuomalaisten tiedonantokeskustelussa kuin myös aikaisemmissakin kesän mittaan käydyissä keskusteluissa.
Hallitus aikoo esittää muun muassa ansiosidonnaisen porrastusta sekä työntekijöiden lakko-oikeuden kaventamista. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttisen mukaan uudistusten tavoitteena on pohjoismaisten hyvinvointipalveluiden lisäksi tavoittaa myös pohjoismainen työllisyysaste.
– Jotta voimme turvata tuleville sukupolville kestävästi nämä palvelut ja rahoittaa ne, meidän täytyy tukea ihmisten työllisyyttä, jotta ihmiset saavat töitä ja jotta yritykset pystyvät työllistämään nykyistä enemmän. Nämä uudistukset ovat käytännössä uudistuksia, joita on tehty pääosin demareiden johdolla muissa Pohjoismaissa vuosia tai vuosikymmeniä aikaisemmin.
Marttinen korostaa hallituksen halua käydä neuvotteluja kolmikantaisesti ja yhteistyössä palkansaajien ja työnantajien kanssa. Ay-liike pitää kuitenkin kolmikantaneuvotteluja kulisseina, joissa on taivuttava hallituksen tahtoon, ja on väläytellyt jopa yleislakkoa vastauksena toimenpiteisiin.
– Totta kai lopulta eduskunta säätää tässä maassa lait, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö valmisteluvaiheessa pyrittäisi ilman muuta löytämään yhteisymmärrys niistä kysymyksistä, Marttinen toteaa.
Marttisen mukaan työntekijöiden taisteluoikeuteen ei olla muutoksissa sinänsä puuttumassa, vaan kyse on poliittisten lakkojen ja tukilakkojen oikeuden kaventamisesta, joiden osalta mennään kohti pohjoismaista linjaa.
SDP:n Razmyarin mielestä hallituksen esitys antaa työmarkkinoiden osalta karun viestin työntekijöille. Hän peräänkuuluttaa nyt ay-liikkeen viestin tärkeyttä.
– Ensin rajoitetaan ihmisten perustavanlaatuista oikeutta ilmaista mielipiteensä, ja sen jälkeen tuodaan hallituksen esitykset, kuten sairaussakko, potkulaki, ja pätkätöiden helpottaminen. Kun katsotaan isoa kuvaa, niin kyllä kokoomuksen johdolla aika pitkälti nyt romutetaan suomalaista sopimusyhteiskuntaa, ja sen palauttaminen on erityisen vaikeaa.
Erimielisyys sopeutustoimista
Kokoomuksen Marttinen korostaa, että tiedossa on, että valtio velkantuu vuosittain yli kymmenellä miljardilla eurolla.
– Tämän takia ihmiset äänestivät muutoksen puolesta, koska he halusivat vasemmistohallituksen aikana harjoitetun holtittoman taloudenpidon muuttumista. Että ihmisille tarjotaan työtä, ja ihmisille uskoa tulevaisuuteen. Sen takia tämä hallitusohjelma on nyt tehty, ja tänä syksynä sen toimeenpano alkaa.
Marttinen kertoo hallituksen budjettiesityksen elvyttävän taloutta, ja sillä pyritään saamaan velanottoa kuriin.
– On hyvä muistaa myös se, että päättämättä jättäminenkin maksaa. Viime hallituksen aikaan velanottoon suhtauduttiin huolettomasti, ja nyt korkomenot ovat myös räjähtäneet käsiin.
SDP:n Razmyar myöntää, että sopeuttamistoimet ovat tarpeellisia, mutta ei hyväksy leikkaamista heikoimmassa asemassa olevilta ja keskituloisilta.
– Kyllähän meidän pitää älykkäästi tehdä niitä päätöksiä, ei ideologisesti, ja siinä on varmasti isoin ero tässä meidän ajattelussamme. Me lähdemme siitä, että valtion taloutta ilman muuta tasapainotetaan.
Razmyar haluaisi kepin sijaan saada ihmisiä töihin kannustimilla. Esimerkeiksi hän mainitsee koulutuksen ja työvoimapalveluiden kehittämisen. Hän huomauttaa, että hallitus joutuu vaalipuheistaan huolimatta ottamaan yhä yli kymmenen miljardia lisää velkaa.
– Se velkapopulismi, jota vaalien aikaan harrastettiin – toivottavasti tässä kohtaa on käynyt selväksi, että se ei ole niin helppoa.
