"Koko peruspalvelupaletti jäi uudistamatta" – mitä hyvinvointialueille pitäisi tehdä?

Suomessa on 21 hyvinvointialuetta, joista noin puolella taloustilanne on kiristynyt entisestään. Joka toisen tilinpäätös näyttää siis huonommalta kuin mihin alueella oli varauduttu.

Viime vuoden arvioitu alijäämä on koko maan tasolla yhteensä noin 1,35 miljardia euroa.

Helsingin yliopiston professori Kristiina Patjan mukaan hyvinvointialueuudistus oli tärkeä, mutta se jäi kesken. 

– Koko peruspalvelupaletti jäi uudistamatta, hän toteaa.

Kansanedustaja Mia Laiho (kok.) katsoo palveluiden jääneen uudistuksessa sivuseikaksi. 

– Palveluita ei käsitelty millään tavalla, hän sanoo.

Laiho kritisoi myös uudistuksen ajankohtaa. 

Hyvinvointialueuudistusta rakennettiin lukuisia vuosia ja se toteutettiin vuoden 2023 alussa, koronapandemian jälkeen. Uudistuksen toteuttamisen aikana kokoomus oli oppositiossa.

Kansanedustaja Markus Lohen (kesk.) mukaan hyvinvointialueuudistus on mainettaan parempi. Keskusta oli hallituksessa toteuttamassa uudistusta. 

– Minua harmittaa, että tästä on annettu kuva, että tämä on epäonnistunut.

Kukaan kolmesta haastateltavasta ei kuitenkaan ole tyytyväinen siihen, miten hyvinvointialueet palvelevat suomalaisia.

Terveyskeskuksia uhkaa lakkautus 

Jopa osaa terveyskeskuksista uhkaa lakkautus. Tällä viikolla Vieremällä Pohjois-Savossa nähtiin kävelytempaus terveyskeskusten lakkauttamissuunnitelmista.

– Ei hallitus halua terveyskeskusverkostoa karsia, toteaa Laiho.

Lapin hyvinvointialueella on tehty ratkaisuja sairaaloiden työnjaon suhteen. Lapin hyvinvointialuevaltuutettuna toimiva Lohi kertoo alueella selvitettävän synnytysten ja yöaikaisen päivystyksen keskittämistä Rovaniemelle.

– Ne ovat vaikeita päätöksiä, mutta ne ovat oikean suuntaisia siinä mielessä, että voidaan ohjata resursseja.

Lohi sanoo odottavansa, että sosiaali- ja terveysministeriöstä johdettaisiin tilannetta selvemmin.

Lue myös: Menoleikkauksia etsittävä sote-tehtävien karsimisesta, sanoo Orpo Ylellä

"Selvittäminen ja suunnitteleminen voisi riittää"

Terveydenhuollossa kärsitään työvoimapulasta, mutta samaan aikaan puhutaan myös hukkatyöstä. Esillä on ollut, että esimerkiksi osia lääkärin työstä voitaisiin siirtää toiselle ammattiryhmälle.

– Jos lääkärin työtä voidaan valtavasti siirtää toiselle ammattiryhmälle, todennäköisesti osa siitä on turhaa, toteaa Helsingin yliopiston professori Patja.

Laihon mukaan Länsi-Uudellamaalla aloitetaan ammatinharjoittaja-pilotti. Kokeilussa lääkärit voivat tehdä perusterveydenhuollossa töitä ammatinharjoittajana, kuten osa lääkäreistä pitää vastaanottoja yksityisellä puolella.

Patja pitää kokeilua hyvänä ideana. Hän kuitenkin muistuttaa, että toteutuessaan se vaatisi alueille vapauden organisoida palveluita eri tavalla kuin nyt. 

Lohi myöntää, että työvoimapulaa on osittain itse luotu lainsäädännöllä.

– Pitäisi katsoa peruutuspeiliin ja taaksepäin.

Patja painottaa, että edellisen uudistuksen opeista tehty raportti olisi syytä lukea läpi ja lähteä kokeilemaan asioita sen pohjalta. 

– Selvittäminen ja suunnitteleminen voisi riittää.

Lue myös: Jo toinen hyvinvointialuejohtaja irtisanoutui: Näkemyserot kärjistyivät

Lue myös: 600 reseptiä uusittavana potilaiden hoitamisen lisäksi – tällainen on lääkärin työpäivä uutena soteaikana