Koivisto empii inkeriläisten paluumuuttoa

Helsingin Sanomien helmikuun Kuukausiliitteessä haastattelulle Koivistolle ei ole ollut yllätys, että osalla inkeriläisistä on ollut vaikeuksia sopeutua Suomeen. Hän varoittaakin korostamasta sellaisia näkökohtia, että inkeriläisistä olisi Suomelle hyötyä.
-On erittäin epätodennäköistä, että heistä tulisi pitkään aikaan nettoantajia, hän arvioi.

-Mutta ennen kaikkea: tämä argumentti - että heistä olisi hyötyä - tarkoittaa kääntäen sitä, että me pyrimme hyötymään Venäjän heikkouden aikana. Varoitan esittämästä tällaisia argumentteja, Koivisto tähdentää.

Koivisto painotti, ettei itse ajatellut taloudellisia näkökulmia esittäessään ajatuksensa paluumuutosta.
-Näkökohtani olivat enemmän moraalisia ja poliittisia, Koivisto sanoi.
Inkeriläisten muutto Suomeen alkoi yhdeksän vuotta sitten, kun Koivisto sanoi, että inkeriläisiä tulisi käsitellä paluumuuttajina.

Zyskowicz varoittaa syrjäytyneestä venäläisvähemmistöstä

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja, ulkoasiainvaliokunnan jäsen Ben Zyskowicz varoittaa, että nykymenolla pääkaupunkiseudulle on syntymässä syrjäytynyt venäläisvähemmistö. Hän kertoi tänään kokoomuksen puoluevaltuustossa, että ulkoasiainvaliokunta valmistelee omaa lausuntoaan asiasta.

Valiokunta on saanut hallitukselta selonteon ja kuullut asiantuntijoita, mutta selvää kuvaa ei ole muodostunut, ovatko maahan tulevat inkeriläiset paluumuuttajia vai siirtolaisia, joita otetaan Venäjältä humanitäärisistä syistä, Zyskowicz sanoi. Hän painotti, että siirtolaiset joilla ei ole suomalaista kulttuuri-identiteettiä tai kielitaitoa, ovat suuressa vaarassa syrjäytyä.

-Ellei asiasta tehdä selkoa, luodaan Suomeen tilannetta, että meille muuttaa vuodessa pari tuhatta venäläistä joilla ei ole hyvä edellytyksiä työllistyä, sopeutua ja juurtua Suomeen, Zyskowicz sanoi.
Näin voi syntyä sosiaalisesti ja taloudellisesti syrjäytynyt venäläisvähemmistö pääkaupunkiseudulle, hän varoitti.

Suomeen muuttohalukkaita inkeriläisiä arvioidaan olevan vielä noin 17 000.
(STT)