Näin hyvinvointialuejohtaja perustelee radikaalin ehdotuksensa. 
Erot vuokralääkäreiden käyttömäärissä ovat peräti moninkertaiset eri alueiden välillä ja kohtuuttomat kustannukset ovat herättäneet huolta, selviää MTV Uutisten kyselystä. Sote-asiantuntija toteaa, että ongelma ratkeaisi kieltämällä vuokralääkärien käytön kokonaan.
Erot perusterveydenhuollon vuokralääkäreiden käyttömäärissä eri alueiden välillä ovat moninkertaisia. Myös Uudenmaan sisällä erot ovat merkittäviä.
Esimerkiksi Pohjois-Karjalasta kerrotaan, että vuokralääkäristä on saatettu maksaa viisinkertaista hintaa omaan tuotantoon verrattuna. Tämä tarkoittaa käytännössä, että lääkärin vuosikustannus nousee 100 000 eurosta puoleen miljoonaan.
Keski-Pohjanmaan johdosta kerrotaan, että vuokratyövoiman kohtuuton hintataso on osoittautumassa hyvinvointialueiden talouden kriittiseksi tekijäksi. Etelä-Karjalasta todetaan, että markkinan maksimointi vaarantaa toimivat julkiset palvelut.
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat. Miten sote pelastetaan? Juttuvinkit joonas.lepisto(@)mtv.fi. |
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen johtaja Timo Aronkytö toteaa MTV Uutisille, että ongelma poistuisi kieltämällä vuokralääkärit.
– Pakka on jossain määrin hajonnut, on aika saada pakka takaisin kokoon ja saada tätä järjestelmää toimimaan. Ei ole järkevää, että me vuokraamme työvoimaa.
– Jos julkista valtaa käyttävän lääkärin pitää olla virassa ja hyvinvointialueella töissä, niin tämä asiahan ratkeaisi, Aronkytö sanoo.
Aronkytö vertaa ehdotusta sosiaalityöntekijöihin.
– Ei virkasosiaalityöntekijöitä voi korvata vuokrahenkilöstöllä, koska he tekevät töitä virkavastuulla. Virkalääkäri tekee päätöksiä potilaan hoidosta. Se on viranhaltijan toimintaa. Miten ihmeessä meillä voi olla vuokralääkäreitä paikkaamassa virassa olevia lääkäreitä? Tätä olisi hyvä ministeriössäkin pohtia. Ei ole viisasta, että olemme ajautuneet tällaiseen tilanteeseen.
Aronkytö huomauttaa, että kaikki lääkärit ovat Suomessa virassa.
– Yksityinen on sitten erikseen. Silloin hankitaan palveluita yksityiseltä, kun halutaan soveltaa monituottajamallia tai saada täydennystä palveluvalikkoon, ja kun ollaan hyvinvointialueella, silloin ollaan virassa ja töissä.
Mutta pystyvätkö hyvinvointialueet kilpailemaan tilanteessa palkoilla tai muilla eduilla?
– Palkka on yksi ja työolot ovat toinen. Koulutusasiat, urakehitys, eikä vuokralääkäri saa lomia. Jos sairastuu tai lapsi on sairas, ei saa etuja, joita virassa tai työsuhteessa oleva saa, Aronkytö toteaa.
Aronkytö kertoo, että mikäli hänen ehdotuksensa menisi läpi, esimerkiksi HUSissa toimivat erityisen kalliit vuokralääkärit olisivat jatkossa HUSin omilla palkkalistoilla. Vuokralääkärien yleistyminen lähti aikanaan päivystyksistä.
– Meillä on edelleen ongelmana se, että perustason päivystys on aika pitkälti vuokratyövoiman tekemää ja tuottamaa.
Aronkytö jatkaa, että koronan myötä vuokratyöntekijämarkkinat ovat sittemmin levinneet hoitajiin.
– Päästettiin pullonhenki ja nyt sitä pullonhenkeä ei saada takaisin pulloon.
Lääkärit eivät välttämättä ole innokkaita palaamaan entiseen. Aronkytö toteaa, että hyvinvointialueillakin on kehitettävää siinä, kuinka olla houkuttelevampi ja parempi työnantaja.
– Luulen, että suurin osa lääkäreistä haluaisi olla suoraan töissä hyvinvointialueilla. Mutta me emme ehkä ole olleet riittävän hyviä työnantajia.
Sote-studiossa vieraillut professori Teemu Malmi ei innostu Aronkydön ehdotuksesta. Malmi on Aalto-yliopiston laskentatoimen professori.
– Vantaa-Kerava alueella se voisi toimiakin, kun täällä on tarjontaa tekijöistä. Jos menet Kainuuseen tai Lappiin ja sanotaan, että ainoa tapa saada töitä on ottaa tämä virka vastaan, niin en tiedä hoidetaanko siellä ketään sitten enää, Malmi toteaa.
Professorin mukaan vuokratyövoiman vähentäminen ei ole mahdollista ennen kuin alueet pystyvät maksamaan enemmän palkkaa. Palkkaa pitäisi myös maksaa sen mukaan enemmän, mitä vaikeampi toimipisteeseen on saada rekrytoitua työvoimaa.
– Meidän pitäisi antaa julkisille toimijoille vapaus maksaa samastakin työstä eri palkkaa. Jos toimipisteeseen on vaikea saada työvoimaa, pitää saada maksaa enemmän, sanoo Malmi.
14:29
Ehdotuksenne nostaisi palkkoja. Onko meillä varaa tähän?
– Suomessa ei oikeastaan tällä hetkellä ole mihinkään varaa. Edelleen otetaan tolkuttomasti velkaa ja sen on ennustettu jatkuvan vielä monta vuotta edelleen. Toisin päin ajateltuna silti Suomessa terveydenhuollon menot suhteessa BKT:hen ovat kohtuullisen maltilliset.
– Olemme edullisempia kuin monet verrokkimaat. Ruotsi, Tanska, Hollanti, Saksa ja Englanti. Me keskimäärin maksetaan huonommin kuin monissa muissa maissa.
Malmi toteaa, että lopulta kyse on poliittisista valinnoista. Minne rahaa halutaan ohjata ja keihin sijoittaa.
–Jos sijoitetaan ja satsataan tähän lisää rahaa, se on sitten suhteessa jostai muusta pois: sivistys, kulttuuri, maanpuolustus, tai jotain muuta.