KKO antoi anteeksi 22 veitseniskua

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Päivi Hannula

    paivi.hannula(at)mtv.fi

    @paivihannula

    Korkein oikeus on antanut ennakkopäätöksen hätävarjelun liioitteluna tehdystä pahoinpitelystä. Kotiinsa tunkeutunutta miestä 22 kertaa veitsellä puukottanut ja viiltänyt nainen jätettiin rangaistuksetta.

    Syyttäjä vaati 45-vuotiaalle naiselle rangaistusta törkeästä pahoinpitelystä, mutta korkeimman oikeuden mukaan kyseessä oli pääosin aiheellinen itsepuolustus. Osittaista hätävarjelun liioitteluakin KKO piti anteeksiannettavana.

    Kamppailu eteisessä

    Tapaus sattui keväällä 2009 Pirkanmaan Akaalla. Nainen oli asuinkumppaninsa kanssa kotonaan, kun tuttavamies tunkeutui asuntoon pampun kanssa. Aiemmin päivällä tunkeutuja oli uhannut pariskuntaa puhelimitse. Nainen kuitenkin kertoi luulleensa oven taakse ilmestynyttä miestä aseettomaksi ja sen vuoksi avanneensa tälle oven.

    Käräjäoikeudessa kuullun mukaan tapahtumia leimasi kaikkien osapuolten päihtymystila.

    Tunkeutuja hyökkäsi naisen asuinkumppanin kimppuun heti päästyään ovesta sisään. Nopea kamppailu käytiin kodin eteisessä. Aluksi tunkeutuja käytti pamppua hakkaamiseen, minkä jälkeen hän alkoi kuristaa miestä kurkusta. Tässä vaiheessa nainen haki keittiöstä sahalaitaisen, terältään seitsemän senttiä pitkän pihviveitsen ja alkoi puukottaa tunkeutujaa, muun muassa kasvojen ja kaulan alueelle.

    Hätävarjelu

    Rikoslain 4 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan muutoin rangaistava teko voi olla hätävarjeluna oikeutettu ja jäädä sellaisena rankaisematta. Oikeuttamisperusteen soveltaminen edellyttää tilannetta, jossa puolustustekoon ryhdytään aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi. Hätävarjelulla on lupa torjua myös kolmatta vastaan kohdistetut hyökkäykset.

    Puolustusteon tulee olla hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellinen. Käytetyt keinot eivät saa olla ilmeisessä epäsuhteessa sinänsä hyväksyttävään puolustautumistarkoitukseen. Oikeus hätävarjeluun kestää niin kauan kuin hyökkäys jatkuu tai hyökkääjän käyttäytymisestä voi päätellä, että uusi hyökkäys uhkaa (HE 44/2002 vp s. 116 - 117).

    Säännös asettaa siten sekä ajallisia että voimankäyttöä koskevia rajoituksia, jotka on suhteutettava oikeudettoman hyökkäyksen laatuun ja suojeltavaan etuun. Hätävarjeluoikeus edellyttää, että tekoa voidaan pitää kokonaisuutena arvioiden puolustettavana. Jättäessään teon oikeuttamisperusteen nojalla rankaisematta tuomioistuin toteaa tekijän menetelleen oikein.

    ---

    Rikoslain 4 luvun 4 §:n 2 momentin mukaan puolustautumisteko, joka ei ole oikeutettu, voi olla hätävarjelutilanteessa anteeksiannettava, jos tekijältä ei hänen asemassaan olisi voitu kohtuudella edellyttää toisenlaista suhtautumista.

    Lähde: KKO:n tuomio 2013:60

    Korkeimman oikeuden mukaan naisella oli perusteltu syy pelätä asuinkumppaninsa olevan hengenvaarassa. Tunkeutuja oli naista ja tämän asuinkumppania huomattavasti isokokoisempi.

    Veitseniskut olivat voimakkaita, mutteivät aiheuttaneet hengenvaaraa.

    Ei oikeutettua, mutta anteeksiannettavaa

    Pääosin puukottaminen katsottiin hätävarjeluksi.

    Liioitteluksi se muuttui siinä vaiheessa, kun nainen jatkoi puukottamista, vaikka tunkeutuja oli jo lakannut kuristamasta miestä ja istui saamistaan iskuista tuupertuneena eteisen lattialla. Tässä vaiheessa ei ollut KKO:n mielestä enää edes vaaraa siitä, että tunkeutuja päästäisi oven takana odottaneen ystävänsä asuntoon sisään.

    Tilanne raukesi viidessä minuutissa, kun poliisit tulivat paikalle.

    Nainen todettiin syylliseksi hätävarjelun liioitteluna tehtyyn pahoinpitelyyn, mutta hänet päätettiin kuitenkin jättää kokonaan ilman rangaistusta. KKO perusteli päätöstään näin:

    "Tosiasialliset mahdollisuudet harkita puolustustoimien tarpeellisuutta ja suhteellisuutta ovat olleet vähäiset senkin jälkeen, kun [tunkeutuja] on jäänyt verissään istumaan lattialle."

    "Hyökkäyksen yllätyksellisyys, vaarallisuus ja tilanne kokonaisuudessaan huomioon ottaen Korkein oikeus katsoo, ettei [naiselta] ole kohtuudella voinut vaatia muunlaista suhtautumista. [Naisen] menettelyä on loppuvaiheiden osalta perusteltua pitää anteeksiannettavana."

    Hänet tuomittiin maksamaan tunkeutujalle korvauksia muun muassa kivusta ja särystä, sillä näistä ei enää korkeimmassa oikeudessa riidelty.

    Alemmat oikeusasteet eri linjoilla

    Käräjä- ja hovioikeus olivat aiemmin päätyneet kovempiin tuomioihin: käräjillä nainen tuomittiin törkeästä pahoinpitelystä, hovissa hätävarjelun liioitteluna tehdystä törkeästä pahoinpitelystä.

    Alemmat oikeusasteet tuomitsivat naisen vankeuteen, sillä hänet todettiin syylliseksi samalla myös muihin rikoksiin.

    Asuntoon tunkeutunut mies sai oman tuomionsa päiväsakkoina jo käräjillä. Tuomio tuli kotirauhan rikkomisesta, lievästä pahoinpitelystä ja pahoinpitelystä.

    Lue lisää aiheesta:
    Rikos

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •