Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Julkaisupäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta ja kehitys
  • Jaakko Hietanen
    Head of Digital Development
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • Makuja
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
MTV Uutiset on sitoutunut noudattamaan Journalistin ohjeita
  • Julkisen sanan neuvosto (JSN)
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Kiviset unet

MTV Oy, All rights reserved
Julkaistu 07.09.2015 12:11

Akram Ailisli: Kiviset unet. Into. 150s. 2015

”Armenialaisen kirkon ikkunoista kohoava musta savu muuttui koko ajan paksummaksi ja sekoittui vereltä tuoksuvaan mustaan yöhön 13. Tammikuuta 1990.” Ote on fiktiivisen teoksen lopusta, mutta kyse oli osa armenialaisiin kohdistuneesta brutaalista väkivallasta Azerbaidzhanin pääkaupungissa Bakussa.

Kiviset unet on tiheä, unenomaisia muistoja hakeva raskastunnelmainen kertomus. Se sijoittuu hajoavan Neuvostoliiton Kaukasiaan, Azerbaidzhaniin ja Armeniaan. Väkivalta on läsnä koko ajan, niin Neuvostoimperiumin hajoamisen kuin vanhempienkin uskonnollis-etnisten syiden takia. (Armenia ja Azerbaidzhan sotivat 1990-luvulla Vuoristo-Karabahista. Se on Azerbaidzhaniin kuuluva, armenialaisenemmistöinen, alue. Konflikti on yhä ratkaisematta).

Tarina alkaa, kun päähenkilö, Azerbaidzhanissa hyvin suosittu näyttelijä Sadai Sadygly, tuodaan tajuttomana sairaalaan Bakussa. Sadyglyn ystävän Nuvariš Karabahlyn mukaan tämän hakkasivat Armenian Jerevanista paenneet ”jerazit”.

Sadyglyn persoona ei miellyttänyt paikallisia kommunistipamppuja, eikä näyttelijä peitellyt asennettaan. Ystävänsä mukaan Sadygly oli todennut jo 1960-luvun lopulla eräälle kommunistipuolueen keskuskomitean jäsenelle näin: ”Taskussanne oleva puolueen jäsenkirja on kuin pistooli, jolla te uhkailette kansaa ja pidätte sen pelon vallassa, jotta saatte itse elää ilman pelkoa.”

Hankala tyyppi siis valtaa pitäville, ja jonka sanojen ja käytöksen kautta tuli esiin järjestelmän mädännäisyys. Mutta kommunismin inhoa syvemmällä Sadyglyssa elivät muistot syntymäkaupungistaan Ailisista. ”Sadai Sadygly on syntynyt Nahitševanissa, kylässä, jonka nimi on Ailis. Se on vanha kylä, tosin minä en ole käynyt siellä kertaakaan. Kerrotaan, että siellä on aikoinaan asunut paljon armenialaisia”, Karabahly kertoo näyttelijää hoitavalle lääkärille.

Muistojen lisäksi kirjassa myös juodaan, tupakoidaan ja puhutaan ja väitellään elämästä, menneisyydestä ja siitä, mistä toinen on kotoisin - mikä, kuka ja mistä kukin on - ja miltä tuntuu tulla ajetuksi kodistaan. Neuvostovalta ei kyennyt poistamaan neuvostoliittolaisista V. I. Leninin aatteita vanhempia ja vahvempia identiteettejä. Kivisisissä unissa ovat armenialaiset.

Sadyglyyn tiivistyykin armenialaisten kohtalo viime vuosisadalla. Hän ei suostunut, kokemuksineen ja muistoineen, hyökkäämään armenialaisten kimppuun. Ailisiin liittyy myös turkkilaisten toteuttama armenialaisten kansanmurha ja heihin kohdistuvat vainot. Historia ja muistot voivat painaa kiveä, mutta uhat ovat myös nykypäivää.

Kirjan kannen sisäliepeen mukaan azerbaidzhanilainen kirjailija Ailisli (syntynyt Ailisissa ja oikealta nimeltään Akram Najaf oglu Naibov) on maassaan kiistelty ja vihattu henkilö. Sympaattinen kuvaus armenialaisista oli monille liikaa. Tällä romaanillaan Ailisli halusi rakentaa siltaa kahden keskenään riitaisan kansan välille.

Janne Hopsu

Lisää aiheesta:

Kirja-arvio: Elämää Euroopan ja perherepeämien varjoissaKirja-arvio: Diktaattorin kuolemaKirjat: Peruutus länsisuuntauksesta – kaksi ajankohtaista kirjaa TurkistaKirja-arvio: Novelleja vhs-kasetista, Stasi-murhasta ja ihmisenä olemisestaKirja-arvio: Upporikkaan joukkomurhaajan häikäisevä heila Postimerkit vievät pienten maiden traagiseen historiaan
Mielipiteet

Tuoreimmat aiheesta

Mielipiteet
  • Eilen18:12
    Ukrainan sota

    Päätoimittajan kommentti: Stubbin haastattelu MTV:llä levisi Euroopan mediassa kuin humaus – ja sille on selvä syy

  • ti06:53
    Petteri Orpo

    Pääministerit Orpo ja Kristersson osallistuvat Espoossa taideteosten vihkitilaisuuteen

  • 30.11.16:37
    Helena Petäistö

    Helena Petäistön kolumni: Ei rauhaa näköpiirissä – Putinilla käytössä vanhat metodit

  • 30.11.07:00
    Kommentti

    Kommentti: Pakko ei ole kuin kuolla, mutta nyt siihen ei taida olla varaa

  • 26.11.17:02
    Kommentti

    Kommentti: Puolueet syyllistävät toisiaan vimmalla, joka pitäisi suunnata aivan muuhun