Kiviset unet

”Armenialaisen kirkon ikkunoista kohoava musta savu muuttui koko ajan paksummaksi ja sekoittui vereltä tuoksuvaan mustaan yöhön 13. Tammikuuta 1990.” Ote on fiktiivisen teoksen lopusta, mutta kyse oli osa armenialaisiin kohdistuneesta brutaalista väkivallasta Azerbaidzhanin pääkaupungissa Bakussa.

Kiviset unet on tiheä, unenomaisia muistoja hakeva raskastunnelmainen kertomus. Se sijoittuu hajoavan Neuvostoliiton Kaukasiaan, Azerbaidzhaniin ja Armeniaan. Väkivalta on läsnä koko ajan, niin Neuvostoimperiumin hajoamisen kuin vanhempienkin uskonnollis-etnisten syiden takia. (Armenia ja Azerbaidzhan sotivat 1990-luvulla Vuoristo-Karabahista. Se on Azerbaidzhaniin kuuluva, armenialaisenemmistöinen, alue. Konflikti on yhä ratkaisematta).

Tarina alkaa, kun päähenkilö, Azerbaidzhanissa hyvin suosittu näyttelijä Sadai Sadygly, tuodaan tajuttomana sairaalaan Bakussa. Sadyglyn ystävän Nuvariš Karabahlyn mukaan tämän hakkasivat Armenian Jerevanista paenneet ”jerazit”.

Sadyglyn persoona ei miellyttänyt paikallisia kommunistipamppuja, eikä näyttelijä peitellyt asennettaan. Ystävänsä mukaan Sadygly oli todennut jo 1960-luvun lopulla eräälle kommunistipuolueen keskuskomitean jäsenelle näin: ”Taskussanne oleva puolueen jäsenkirja on kuin pistooli, jolla te uhkailette kansaa ja pidätte sen pelon vallassa, jotta saatte itse elää ilman pelkoa.”

Hankala tyyppi siis valtaa pitäville, ja jonka sanojen ja käytöksen kautta tuli esiin järjestelmän mädännäisyys. Mutta kommunismin inhoa syvemmällä Sadyglyssa elivät muistot syntymäkaupungistaan Ailisista. ”Sadai Sadygly on syntynyt Nahitševanissa, kylässä, jonka nimi on Ailis. Se on vanha kylä, tosin minä en ole käynyt siellä kertaakaan. Kerrotaan, että siellä on aikoinaan asunut paljon armenialaisia”, Karabahly kertoo näyttelijää hoitavalle lääkärille.

Muistojen lisäksi kirjassa myös juodaan, tupakoidaan ja puhutaan ja väitellään elämästä, menneisyydestä ja siitä, mistä toinen on kotoisin - mikä, kuka ja mistä kukin on - ja miltä tuntuu tulla ajetuksi kodistaan. Neuvostovalta ei kyennyt poistamaan neuvostoliittolaisista V. I. Leninin aatteita vanhempia ja vahvempia identiteettejä. Kivisisissä unissa ovat armenialaiset.

Sadyglyyn tiivistyykin armenialaisten kohtalo viime vuosisadalla. Hän ei suostunut, kokemuksineen ja muistoineen, hyökkäämään armenialaisten kimppuun. Ailisiin liittyy myös turkkilaisten toteuttama armenialaisten kansanmurha ja heihin kohdistuvat vainot. Historia ja muistot voivat painaa kiveä, mutta uhat ovat myös nykypäivää.

Kirjan kannen sisäliepeen mukaan azerbaidzhanilainen kirjailija Ailisli (syntynyt Ailisissa ja oikealta nimeltään Akram Najaf oglu Naibov) on maassaan kiistelty ja vihattu henkilö. Sympaattinen kuvaus armenialaisista oli monille liikaa. Tällä romaanillaan Ailisli halusi rakentaa siltaa kahden keskenään riitaisan kansan välille.

Janne Hopsu