Lähes jokainen meistä ottaa silloin tällöin särkylääkettä esimerkiksi päänsärkyyn tai kuukautiskipuihin. Se on kuitenkin vielä pientä, sillä osa meistä joutuu käyttämään kipulääkkeitä säännöllisesti. Jatkuvan kivun kanssa eläminen ei ole helppoa, ja myös sen diagnosoinnissa ja hoidossa on omat haasteensa.
Laajan eurooppalaisen tutkimuksen mukaan jopa joka neljäs kärsii jossain vaiheessa pitkittyneestä kivusta. Jatkuva, krooninen kipu voi liittyä kudosvaurioihin tai olla hermoperäistä.
– Kudosvaurioihin liittyvä kipu voi olla esimerkiksi nivelrikon aiheuttamaa kipua polvissa ja se voi jatkua jopa vuosia. Hermoperäinen kipu puolestaan saattaa olla esimerkiksi vyöruusun jälkeistä kipua tai diabetekseen liittyvää hermosärkyä, havainnollistaa psykiatrian dosentti, osastonylilääkäri Tero Taiminen TYKS:stä.
Syypää kipuun ei välttämättä löydy kovinkaan helposti. Diagnosoiminen on haasteellista ja neurologin tekemä tutkimus löytää vain kolmasosan kivun aiheuttajista. Esimerkiksi yliopistosairaaloissa on kuitenkin käytössä tarkkoja menetelmiä, esimerkiksi ihonäytteiden analysointia ja erilaisia mittauksia.
– Potilaan omat tuntemukset ovat erittäin tärkeä osa diagnosointia. Jos potilas osaa kuvailla kivun luonnetta ja niitä tilanteita, joissa kipua tuntuu, se saattaa auttaa lääkäriä diagnosoinnissa.
Kipuun liittyy usein unettomuutta ja masennusta
Miltä hermoperäinen kipu sitten oikein tuntuu – sen lisäksi, että se saattaa kestää kuukausia tai jopa vuosia?
– Kipu voi olla jatkuvaa jomotusta tai äkillistä vihlontaa. Mukana on usein teräviä, sähköiskumaisia elementtejä. Tuntemukset saattavat myös muuttua niin, että kevytkin hipaisu aiheuttaa kipua ja kylmän kosketus tuntuukin kuumalta, Taiminen kuvailee.
Jatkuva kipu itsessään on jo ongelma, ja lisäksi siihen saattaa liittyä myös muita haittoja. Kivusta kärsiminen voi johtaa unettomuuteen, ahdistuneisuuteen ja masennukseen, mutta usein nämä ongelmat myös edeltävät hermoperäisen kivun kehittymistä.
– Ahdistuneisuus aiheuttaa unettomuutta, kun kivuista kärsivä murehtii illalla asioita eikä saa nukuttua. Unettomuus puolestaan voimistaa kipuaistimuksia merkittävästi.
Kipua hoidetaan aina lääkärin avulla
Hermoperäisen kivun hoitaminen on yhtä vaikeaa kuin diagnosointikin. Kivusta pääsee hoidolla vain harvoin kokonaan eroon, mutta sitä voidaan kuitenkin lievittää.
– Hyvä uutinen on se, että kaikki kivut eivät kestä vuosia vaan ne voivat mennä myös itsekseen ohi. Tärkeimpiä hoitomuotoja ovat erilaiset lääkehoidot ja hermoston ulkopuoliset modulaatiohoidot, Taiminen kertoo.
Jatkuva kipu vaatii myös jatkuvan lääkityksen. Kipulääkkeiden liikakäytöstä ja aiheuttamista ongelmista puhutaan paljon, mutta hermoperäisen kivun lääkehoidossa yleensä ei tätä ongelmaa ole.
– Riippuvuutta tai tottumusta aiheuttavat useimmiten tulehduskipulääkkeet, kun taas hermokipua hoidetaan lääkkeillä, joista ei yleensä koidu tällaisia ongelmia. Hermokivun hoidossa käytetään yleisesti esimerkiksi masennuslääkkeitä ja epilepsialääkkeitä.
Hermokipua ei saa koskaan lääkitä omin päin vaan diagnoosi ja lääkitys on aina saatava lääkäriltä, ja lääkitystä on käytettävä ohjeiden mukaan. Taiminen neuvoo hakeutumaan lääkärille, jos kipu kestää kohtalaisena vähintään useita kuukausia.
– Mahdollisimman tehokas hoito jo kivun alkuvaiheessa ehkäisee sen kroonistumista.
Lähde: Deski.fi, Pfizer Oy