Kipua kokevat lähes kaikki, mutta suomalaiset ovat maailman kärkikastia sen hoitamatta jättämisessä.
Kipu on erittäin yleistä. Lääkeyhtiö GSK:n tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista kärsii viikoittaisista kivuista jossakin kohtaa vartaloaan ja joka seitsemäs kärsii päänsärystä joka viikko.1
Joka neljäs kivusta kärsivä ei kuitenkaan tee mitään, vaan odottaa, että kipu häipyisi itsestään.1
Kannattaako niin tehdä? Milloin särkylääkkeen nappaamisessa on järkeä ja milloin pitäisi etsiä muita keinoja tai syitä kivun taustalla?
Äkillinen kipu kannattaa hoitaa
Kipu määritellään keston perusteella äkilliseksi eli akuutiksi kivuksi tai pitkäaikaiseksi eli krooniseksi kivuksi. Kipu on kroonista, jos se on kestänyt yli kolme kuukautta eli pidempään kuin kudosvaurion paraneminen normaalisti edellyttäisi.2
Akuutti kipu kannattaa hoitaa mahdollisimman hyvin, koska muuten se voi kroonistua.2
Jos lääkkeetön hoito tepsii, sitä kannattaa kokeilla aina ensin. Liikkumattomuuden aiheuttamaan jumiin aiheuttaa lääkettä paremmin liike ja nilkan nyrjähtämiseen auttaa tukeminen, kohottaminen ja kylmä.
Särkylääkkeen ottamisen kanssa ei kannata kuitenkaan viivytellä liikaa. Lääke ei välttämättä vaikuta toivotulla tavalla, jos annos on liian pieni tai sen ottaminen myöhästyy.
Suomalaiset ja muut pohjoismaalaiset välttelevät kipulääkkeen ottamista useammin kuin ihmiset muualla maailmassa. Tosin päänsärkyyn otetaan kipulääke nopeammin kuin muihin särkyihin: 59 % päänsärystä kärsivistä ottaa kipulääkkeen muutamassa tunnissa, mutta vain neljäsosa kehon kivuista kärsivistä toimii näin nopeasti.1
Pitkittyneen kivun taustalla voivat olla psykologiset syyt
Psykologiset tekijät saattavat vaikuttaa kivun tunteeseen. Toisille samankaltainen vamma tuottaa kipua ja toisille ei. Valtaosalla kroonisesta kivusta kärsivillä arvellaan olevan kivun taustalla kuormittavia tunteita tai traumaattisia kokemuksia. Siksi lääkehoito ei aina toimi. Tärkeää olisi selvittää kivun taustalla olevat psykologiset syyt.
Kipua ei myöskään kannata salata ja yrittää kestää vain hammasta purren. Monelle potilaalle on tärkeää ymmärtää, että kivun tunteminen ja ilmaiseminen on sallittua. Myös sen hyväksyminen, että kivulle ei välttämättä löydy sisäsyntyistä tekijää, olisi tärkeää potilaan kuntoutumisen kannalta.
Mitä kipu tekee meille?
Kivulla on monenlaisia vaikutuksia. Neljä viidestä GSK:n tutkimukseen osallistuneesta kertoo, että kipu huolestuttaa tai aiheuttaa heille ahdistusta. Se vaikuttaa myös mielialaan ja saa jotkut ihmiset tuntemaan itsensä ikäistään vanhemmaksi.1
Kipu asettaa myös esteitä sosiaalisissa tilanteissa. Se voi estää osallistumista perheen yhteiseen tekemiseen, ja 62 % kipua kokeneista vanhemmista sanoo, että he ovat kivun takia kärsimättömämpiä lapsiaan kohtaan.1
Kipu voi tuoda siis kerrannaisvaikutteita siitä kärsivän elämään. Krooninen kipu voi heikentää elämänlaatua ja aiheuttaa muun muassa seksuaalisuuden ongelmia.
Jos kipupotilaalla on masennusta, on tärkeää, että se tulee hoidetuksi. Tämä voi vaatia moniammatillista yhteistyötä. Lääkärin lisäksi hoitoon voivat osallistua psykologi, fysioterapeutti ja sosiaalityöntekijä.
Suomalaisten tietotaso kipulääkkeistä alhainen
GSK:n tutkimus osoitti, että suomalaisilla on suhteellisen alhainen tietotaso kipulääkkeistä, mutta halua oppia lisää. Kuusi kymmenestä on kiinnostunut lisäämään tietojaan eri lääkeaineiden mahdollisista riskeistä, sivuvaikutuksista ja yhteisvaikutuksesta muiden lääkkeiden kanssa.1
Tiesitkö tätä kipulääkkeistä?
Parasetamoli
Tulehduskipulääkkeet (mm. ibuprofeeni, ketoprofeeni ja asetyylisalisyyhappo)
|
1 GSK GPI 2017 Research Report - Finland
3 Clarke GD, et al. Int J Pharm Pract 2008;16:1-4
4 Kipulääkkeet - turvallinen käyttö Terveyskirjasto
PM-FI-PAN-21-00016