Kipua kokevat lähes kaikki, mutta suomalaiset ovat maailman kärkikastia sen hoitamatta jättämisessä.
Kipu on erittäin yleistä. Lääkeyhtiö GSK:n tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista kärsii viikoittaisista kivuista jossakin kohtaa vartaloaan ja joka seitsemäs kärsii päänsärystä joka viikko.1
Joka neljäs kivusta kärsivä ei kuitenkaan tee mitään, vaan odottaa, että kipu häipyisi itsestään.1
Kannattaako niin tehdä? Milloin särkylääkkeen nappaamisessa on järkeä ja milloin pitäisi etsiä muita keinoja tai syitä kivun taustalla?
Äkillinen kipu kannattaa hoitaa
Kipu määritellään keston perusteella äkilliseksi eli akuutiksi kivuksi tai pitkäaikaiseksi eli krooniseksi kivuksi. Kipu on kroonista, jos se on kestänyt yli kolme kuukautta eli pidempään kuin kudosvaurion paraneminen normaalisti edellyttäisi.2
Akuutti kipu kannattaa hoitaa mahdollisimman hyvin, koska muuten se voi kroonistua.2
Jos lääkkeetön hoito tepsii, sitä kannattaa kokeilla aina ensin. Liikkumattomuuden aiheuttamaan jumiin aiheuttaa lääkettä paremmin liike ja nilkan nyrjähtämiseen auttaa tukeminen, kohottaminen ja kylmä.
Särkylääkkeen ottamisen kanssa ei kannata kuitenkaan viivytellä liikaa. Lääke ei välttämättä vaikuta toivotulla tavalla, jos annos on liian pieni tai sen ottaminen myöhästyy.
Suomalaiset ja muut pohjoismaalaiset välttelevät kipulääkkeen ottamista useammin kuin ihmiset muualla maailmassa. Tosin päänsärkyyn otetaan kipulääke nopeammin kuin muihin särkyihin: 59 % päänsärystä kärsivistä ottaa kipulääkkeen muutamassa tunnissa, mutta vain neljäsosa kehon kivuista kärsivistä toimii näin nopeasti.1
Pitkittyneen kivun taustalla voivat olla psykologiset syyt
Psykologiset tekijät saattavat vaikuttaa kivun tunteeseen. Toisille samankaltainen vamma tuottaa kipua ja toisille ei. Valtaosalla kroonisesta kivusta kärsivillä arvellaan olevan kivun taustalla kuormittavia tunteita tai traumaattisia kokemuksia. Siksi lääkehoito ei aina toimi. Tärkeää olisi selvittää kivun taustalla olevat psykologiset syyt.
