Kissojen vapaana pitäminen halutaan kieltää – nämä syyt taustalla | MTV Uutiset
Kissojen vapaana pitäminen halutaan kieltää – taustalla hurjia tilastoja
Kansalaisaloitteessa ajetaan muutosta, jossa kissojen hylkäämiseen olisi selkeämmät keinot puuttua rangaistuksella.Credit: Panther Media GmbH / Alamy Stock Photo
Julkaistu 24.10.2025 18:15
Joonas Turunen
joonas.turunen@mtv.fi
Kissojen vapaana pitämisen kieltämistä ajava kansalaisaloite saa laajaa kannatusta eläinsuojelujärjestöiltä ja viranomaisilta. Kyse on ennen kaikkea kissanomistajan vastuun selkeyttämisestä.
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta järjesti perjantaina julkisen kuulemisen kissojen vapaana pitämisen kieltämistä ajavaan kansalaisaloitteeseen liittyen.
Kansalaisaloitteen on allekirjoittanut yli 52 000 suomalaista ja se luovutettiin eduskunnalle toukokuussa.
Paikalla oli valiokunnan jäsenten ja ministeriön virkamiesten ohella edustajia poliisista, Suomen riistakeskuksesta ja eläinsuojelujärjestöistä. Kansalaisaloite saa laajaa kannatusta alan järjestöiltä ja viranomaisilta.
Lainsäädäntö halutaan samalle tasolle kissoille ja koirille
Tällä hetkellä Suomen lainsäädäntö kohtelee eri tavalla lemmikkeinä olevia koiria ja kissoja. Koira on pidettävä taajama-alueella kytkettynä aina ulkona liikuttaessa. Poikkeuksia ovat suljetut piha-alueet, koirapuistot ja koirien harjoittelupaikat.
Kissa taas saa liikkua pääosin vapaana. Järjestyslaki edellyttää, ettei kissa pääse kytkemättömänä kuntopoluille, uimarannoille, lasten leikkipaikoille tai toreille toriaikaan.
Kansalaisaloitteessa ehdotetaan, että kissat tulisi pitää taajama-alueella kytkettynä myös omistajan omalla pihalla ulkoillessaan. Taajama-alueen ulkopuolella kissan olisi oltava kytkettynä omistajan pihapiirin ulkopuolella.
– Koko kansalaisaloite tähtää siihen, että kissat tuodaan samalle tasolle kuin koirat, sanoo aloitteen allekirjoittajia edustava Jenni Laamanen.
Hän on Kodittomat kissat ry:n puheenjohtaja, jolla on pitkä kokemus eläinsuojelutoiminnasta. Laamasen mukaan kyse on ennen kaikkea siitä, että ulkona liikkuvia kissoja jätetään usein heitteille, mutta asiaa koskeva lainsäädäntö on epäselvää.
– Nykyinen lainsäädäntö kieltää heitteillejätön ja hyvinvoinnin vaarantamisen, mutta ei velvoita omistajaa turvallisiin varotoimiin, hän toteaa.
Aloitteessa ajetaankin muutosta, jossa kissojen hylkäämiseen olisi selkeämmät keinot puuttua rangaistuksella, mikäli kissa liikkuu vapaana ja valvomatta ulkona.
Taustalla huoli terveydestä ja hurjia lukuja
Suomen eläinsuojeluyhdistys SEY:n arvion mukaan Suomessa hylätään vuosittain noin 20 000 kissaa. Hylätyt kissat taas voivat lisääntyä luonnossa liikkuessaan, minkä seurauksena voi muodostua vapaana eläviä kissapopulaatioita.
Kissa ei ole Suomen luontoon kuuluva villieläin, vaan laki määrittelee kissan vieraslajiksi.
Vapaana elävä ja hylätty kissa ei myöskään saa tarvitsemaansa hoitoa, joten kissoilla on usein sairauksia. Eläinsuojelujärjestöjen arvioin mukaan kuntien valvontaeläinlääkäreiden työajasta jopa 40–50 prosenttia kuluu kissa-asioiden selvittelyyn.
– Eläinsuojelu- ja löytöeläintoiminta on kuntien ja viranomaisten vastuulla. Vapaana liikkuvien kissojen kiinniottoon, hoitoon ja omistajien selvittelyyn käytetään huomattavasti aikaa, Laamanen sanoo.
Hän korostaa, että valtio käyttää vuodessa 7–9 miljoonaa euroa löytöeläintoimintaan. Tästä siis jopa puolet voi liittyä hylättyihin kissoihin.
Toinen ongelma liittyy kissojen lajinomaiseen käytökseen, johon kuuluu saalistus.
– Arvio on, että Suomessa kissat tappavat vuosittain 1,4 miljoonaa pikkulintua. Varpuskanta taas on vähentynyt 80 prosentilla ja niitä on nyt enää 200 000. EU:n lintudirektiivissä todetaan, että yksi keskeinen syy tälle on vieraspetojen saalistus.
Kissoja koskevan lainsäädännön selkeyttäminen saa kannatusta eläinsuojelujärjestöjen ohella Suomen riistakeskukselta ja poliisilta.
– Voimassa oleva laki on epäselvä kaikkien muiden eläimien paitsi koirien osalta, sanoo poliisitarkastaja Konsta Arvelin.
Hänen mukaansa kissan pitäjällä on tälläkin hetkellä velvollisuus valvoa kissaansa, mutta sitä ei ole kirjattu lakiin yhtä selkeästi kuin koirien osalta. Riistapäällikkö Mikko Toivola taas toteaa, että kansalaisaloitteen tavoite on kannatettava, sillä kissa on Suomessa vieraslaji, vaikka sitä ei määritellä haitalliseksi.
Silti vieraslajeista säädetty laki kieltää kissan päästämisen luontoon sillä tarkoituksella, että se ei tule enää takaisin. Metsästyslaki puolestaan kieltää kotieläimeksi otetun kissan heitteillejätön ja hylkäämisen.
Suomessa myös noudatetaan lemmikkieläimiä koskevaa eurooppalaista yleissopimusta, joka kieltää lemmikkien heitteillejätön. Se ei kuitenkaan kiellä esimerkiksi kissan päästämistä kotipiirin ulkopuolelle ilman valvontaa.
Lainsäädännössä asiaa voidaan lähestyä järjestyslain, vieraslajilain ja metsästyslain ohella eläinten hyvinvointilain perusteella. Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Tiina Pullolan mukaan esimerkiksi nykyisen hyvinvointilain säädöksiä voidaan uudistaa, mikäli kissojen hyvinvoinnin turvaaminen tätä edellyttää.
Lakeja uudistaessa tulisi myös huomioida kissojen asema maatiloilla.
Kysymyksen nosti esiin valiokunnan jäsen Antti Kangas (ps.). Hän kertoo omalla maatilallaan olevan kolme kissaa, joilla on tärkeä tehtävä hiirien ja muiden tuhoeläinten torjunnassa.
Ministeriön edustajien mukaan maatila katsottaisiin jatkossakin kissanpitopaikaksi, mutta omistajan pitäisi valvoa kissan liikkumista sen ulkopuolella. Käytännössä mahdollisia haittoja voitaisiin torjua säätämällä ulkona liikkuvien kissojen leikkauspakosta.
Kissan virikkeistä on huolehdittava jatkossakin
Kansalaisaloite on tällä hetkellä valiokuntakäsittelyssä ja se tulee myöhemmin eduskunnan käsiteltäväksi. Aloitetta kommentoivat asiantuntijat korostavat, että ympäristö- ja kustannustekijöiden ohella on ensiarvoisen tärkeää turvata kissojen hyvinvointi.
Asiantuntijatyön päällikkö, eläinlääkäri Pihla Markkola SEY:stä toteaa, että kissojen valvottu ulkoilu on erittäin kannatettavaa, sillä se antaa kissalle mahdollisuuden toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään.
Käytännössä kissojen vapaana liikkumisen rajoittaminen tarkoittaa, että omistajan on entistä tärkeämpää varmistaa kissalle riittävän virikkeellinen ympäristö.
Aloitteen vastuuhenkilöiden mukaan lakiuudistusta tarvitaan erityisesti kissojen aseman turvaamiseksi. Vapaana liikkuvat kissat ovat alttiita liikenneonnettomuuksille, petoeläimien hyökkäyksille ja ihmisten vahingonteoilla.
Kadonnut kissa puolestaan on alttiina taudeille ja sairauksille. Eläinlääkäri Markkolan mukaan kissat kestävät huonosti kylmää ilmaa, ja esimerkiksi korvien vakavat paleltumat ovat yleisiä löytökissoilla.
Mutta kuinka vaikeaa mahdollisten uusien rajoitusten valvonta olisi?
Jenni Laamasen mukaan koirien liikkumista on rajoitettu onnistuneesti jo 30 vuotta sitten. Seurauksena Suomessa ei juurikaan ole enää kulkukoiria.
– Kissa ei ole yhtään vähemmän tunteva olento kuin koira. Silti se on nykyisen lainsäädännön silmissä eri asemassa, hän toteaa.
