Suomen luonnosta pelastetaan talvisin nälkiintyneitä ja paleltuneita kissoja. Pelastettujen kissojen joukossa on hylättyjä, omille teilleen harhailleita ja populaatioihin kuuluvia kissoja, kerrotaan SEY Suomen eläinsuojelusta.
Suomen luonnossa liikkuu valtavasti kodittomia kissoja. Osa niistä on tarkoituksella hylättyjä ja osa ulos päästettyjä kissoja, jotka ovat harhailleet omille teilleen.
Näiden lisäksi ovat vielä kissapopulaatiot, jotka ovat saaneet alkunsa vapaana ulkona liikkuvista, leikkaamattomista kissoista, jotka ovat alkaneet lisääntyä hallitsemattomasti.
SEY Suomen eläinsuojelun viestintäpäällikkö Maria Lindqvist katsoo, että tämän vuoden alussa voimaan tullut eläinten hyvinvointilaki tulee parantamaan tilannetta.
Lain eläinjalostusta koskeva pykälä muun muassa toteaa, että eläinten omistajan tai pitäjän tulee eläinten ryhmittelyllä, valvonnalla, kastraatiolla, sterilisaatiolla tai muilla keinoilla estää hallitsematon lisääntyminen.
– Valvontaviranomainen voi puuttua tällaisiin tilanteisiin. Jos päästää ulos leikkaamattoman kissan, se hyvin suurella todennäköisyydellä alkaa lisääntyä siellä, eli meidän tulkintamme mukaan kaikkien vapaana kulkevien kissojen on oltava sterilisoituja tai kastroituja, Lindqvist sanoo.
Lindqvistin mukaan kissoja jää kodittomaksi ja pelastetaan luonnosta yhtä lailla ympäri vuoden.
Monella on edelleen käsitys, että kissat pärjäävät luonnossa kesät sekä talvet. Kesällä kissoilla riittää saalistettavaa, mutta silloinkin niitä uhkaavat monet vaarat, kuten petoeläimet ja liikenne. Auton alle jää vuosittain valtavasti kissoja.
Talvisin kissojen elämä on luonnossa selviytymistaistelua. Merkittävä osa kissoista kuolee kylmään tai nälkään, kertoo eläinsuojeluyhdistys Rekku Rescuen tiedottaja Sadri Wirzenius.
Kun eläinsuojeluyhdistykset pelastavat kissoja luonnosta talviaikaan, kissat ovat lähes poikkeuksetta pahasti nälkiintyneitä ja niillä voi olla myös monenlaisia paleltumia.
– Pahimmassa tapauksessa niiden korvalehdet ja hännänpäät ovat menneet kuolioon ja tippuneet pois.
Lue myös: Suomalaiset hylkäävät koiransa yhä useammin: "Koira on kuin kännykkä – kertakäyttökulttuuri näkyy"
Populaatiokissoilla on yleensä ruokkija
Esimerkiksi kissapopulaatiot pysyvät talvet hengissä siksi, että ihmiset yleensä ruokkivat niitä. Wirzeniuksen kokemuksen mukaan ruokkijat ovat usein iäkkäitä ihmisiä, jotka saattavat antaa kissoille esimerkiksi omia ruoantähteitään. Osa ostaa niille jopa kissanruokaa.
– Syy siihen, miksi nämä ihmiset ottavat mieluummin ruokkijan roolin kuin ovat yhteydessä eläinsuojeluyhdistykseen, voi olla siinä, jos kissapopulaatio on saanut alkunsa heidän omista kissoistaan. Vaihtoehtoisesti he eivät välttämättä tiedä, että apua olisi tarjolla, tai pelkäävät, että kissat haettaisiin lopetettavaksi.
Wirzenius haluaa painottaa, että koskaan ei ole liian myöhäistä pyytää apua. Hänen mukaansa eläinsuojeluyhdistykset saavat autettua suurinta osaa populaatiokissoistakin. Ainoastaan kaikkein sairaimmat kissat joudutaan lopettamaan – muut pyritään hoitamaan kuntoon ja kesytetään ennen kuin niille etsitään koti.
Wirzenius arvioi, että ihmiset ovat kuitenkin aiempaa valveutuneempia ja ottavat matalammalla kynnyksellä yhteyttä eläinsuojeluyhdistyksiin nähtyään kodittomalta vaikuttavan kissan tai kissapopulaation.
Myös Lindqvist nostaa esille valonpilkahduksen niin kutsutussa kissakriisissä: vielä kymmenen vuotta sitten alle kymmenen prosenttia kadonneista kissoista haettiin löytöeläintaloista takaisin alkuperäiseen kotiinsa, kun nykyään jo neljäsosa kissoista haetaan kotiin.
– Kissoja on perinteisesti pidetty itsenäisinä oman tiensä kulkijoina. Jos kissa ei ole palannut kotiin, on saatettu todeta, että hommataanpa uusi kissa. Kissoja arvostetaan edelleen vähemmän kuin koiria, mutta onneksi lemmikkikissoista on vihdoin alettu pitää parempaa huolta, Lindqvist sanoo.
Lue myös: Tässä ovat vuoden 2023 kohauttavimmat eläintapaukset
Valtavasti vapaaehtoistyötä
Suomessa on entistä enemmän eläinsuojelutyötä tekeviä yhdistyksiä, ja nimenomaan Suomen niin kutsuttu kissakriisi työllistää niitä eniten, kertoo Lindqvist.
– Tai pikemminkin ylityöllistää. Työhön liittyy loputtomasti kissojen kiinniottoa, hoitoa, kesyttämistä sekä sijaiskotien ja uusien kotien etsimistä – ja myös valtavasti surua siitä, että kaikkia eläimiä ei saada mitenkään autettua. Mitä enemmän vapaaehtoisia on ja tietoisuutta asiasta tulee, sitä enemmän kissoja kuitenkin saadaan pelastettua, Lindqvist sanoo.
Wirzenius Rekku Rescuesta arvioi, että noin 95 prosenttia Suomen kissaongelman eteen tehdystä työstä on vapaaehtoisten toimijoiden harteilla ja lahjoitettujen varojen varassa.
Yhteiskunnan välinpitämättömyys asiaa kohtaan näkyy Lindqvistin ja Wirzeniuksen mukaan esimerkiksi siinä, että vuonna 2026 Suomessa oli tarkoitus ottaa käyttöön kissarekisteri, jonka myötä kaikki lemmikkikissat olisi pitänyt mikrosiruttaa ja rekisteröidä. Maa- ja metsätalousministeriö ilmoitti kuitenkin joulukuussa, että asia siirtyy resurssisyistä hamaan tulevaisuuteen.
– Tällä hetkellä toivomme on EU-lainsäädännössä. EU-komissio teki joulukuussa esityksen kissojen ja koirien pakollisesta rekisteröinnistä koko EU:n alueella. Koirillehan Suomessa jo saatiin rekisteri, Lindqvist huomauttaa.
0:32