Kirkon vihkikaava pysyy ennallaan: Uusperheitä tuetaan muutoin

Helsingin piispa Irja Askola painottaa, että sinänsä mikään ei muutu itse vihkikaavassa. Siihen ei ole tulossa mitään lakisääteistä muutosta. Jatkossa vain papit ottavat entistä vahvemmin huomioon vihittävät ja uusperheen lapset. Lapset voivat esimerkiksi olla alttarilla vihkimisen aikana tai heidät huomioidaan papin puheessa ja esirukoksissa.  

- Uusperheiden ja vihkivän papin välistä vuorovaikutusta voidaan vihkitilaisuuksissa toteuttaa jo nyt, sillä käsikirja antaa siihen mahdollisuuden. Jatkossa pappien koulutuksessa ja valmennuksessa painotetaan entistä vahvemmin uusperheidenkin näkökulman huomioimista, Askola tähdentää. 

Vihkikaavaan ei haluta kysymyksiä

Vihkikaavaa oli alun perin ehdotettu muutettavaksi niin, että siihen sisällytettäisiin tiettyjä uusperheiden elämään liittyviä kysymyksiä. Ne koskisivat aikuisten ja lasten välisiä suhteita. Alttarilla pappi voisi kysyä toiselta osapuolelta, että tahdotko antaa tulevan puolisosi lapsille turvaa ja huolenpitoa? 

Askolan mukaan piispainkokous ei pitänyt tarpeellisena, että tietyt kysymykset olisivat osa vihkikaavaa. 

- Pääsääntöisesti siinä on kyse lapsen suojelusta. Kirkon toimituksen ja juridisen rajan pitää olla kristallinkirkas, ettei lasta vedetä kirkossa mukaan sellaiseen, mikä liippaa läheltä vaikkapa juridista päätöstä lapsen huoltajuudesta. Se on sekä uusperheisiin liittyvien ihmisten oikeus että lasten oikeus, Askola selventää.

- Perheiden tilanteet saattavat olla myös melko tunneherkkiä, eikä senkään takia haluttu mitään yksiselitteistä kaavaa. Lapsia täytyy myös suojella niin, ettei heitä vedetä mukaan sellaiseen pyhään toimitukseen alttarin edessä, jossa he joutuvat ratkaisemaan lojaliteettinsa jommalle kummalle vanhemmalle.

"Toivottavasti kirkkoon liittyy lisää ihmisiä"

Pappeja kannustetaan jatkossa ottamaan myös muita kuin uusperheitä huomioon vihkitoimituksissa. Kirkollinen käsikirja antaa mahdollisuuden siihen, että ihmisten elämäntilanne otettaisiin muutoinkin entistä selkeämmin huomioon vihkitoimituksen toteuttamisessa, vaikka rukouksissa.

- Toivon, että tämä kaikki lisää kirkkoon kuuluvien määrää. On tärkeää, että elämän saranakohdissa ihminen saa kokemuksen siitä, että kirkko voi myös tukea. 

Taustalla piispainkokouksen lausuntoon oli kolmen papin viime kesän kirkolliskokouksessa jättämä aloite, jossa toivottiin mahdollisuuksia lisätä vihkikaavaan erilaisia vaihtoehtoja huomioida myös vihittävien puolisojen lapset. Aloitteessa on vahvasti mukana myös Suomen Uusperheiden Liitto. 

Uusperheiden huomioiminen kirkollisessa vihkitilaisuudessa koskettaa monia, sillä Suomessa on yli 50 000 uusperhettä. Näissä perheissä on noin 110 000 alle 18-vuotiasta lasta.