Kirjolohen hiilipyrstönjälki tutkitaan

Kirjolohen kasvatuksen hiilijalanjälki Suomessa selvitetään. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen johtamassa hankkeessa tutkitaan myös kirjolohen elinkaaren kaikki ympäristövaikutukset vesistöjen rehevöitymisestä otsonin muodostumiseen.

- Tutkimuksessa ovat mukana rehujen ja raaka-aineiden tuotanto, pakkausten valmistus ja erilaiset kuljetukset. Itse kasvatusprosessi sisältää myös poikaslaitoksen ja sekin tutkitaan, kertoo tutkija Frans Silvenius Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta.

Lisäksi hiilijalanjälkitutkimukseen otetaan mukaan kalan perkaus- ja fileointiprosessi.

Edellisen kerran suomalaisen kirjolohen kasvatuksen elinkaari arvioitiin kymmenen vuotta sitten. Nyt selvitetään myös ravinnekuormituksen kompensointia.

- Kirjolohen kasvatuksesta seuraa tietyt ravinnekuormitukset mereen. Tutkimuksessa tarkastellaan sitä vaihtoehtoa, että kalastettaisiin vastaava määrä vähempiarvoista kalaa tai vaihtoehtoisesti vajaahyödynnettäviä kalakantoja, jolloin puolestaan Itämerestä poistuisi ravinteita tämän kalastetun kalan mukana, selvittää Silvenius.

Kirjolohta kasvatetaan Suomessa noin 10 miljoonaa kiloa vuosittain pääosin Ahvenanmerellä ja Saaristomerellä.

(MTV3 - STT)

Lue myös:

    Uusimmat