Kirjoja uhkaa arvonlisäveron nousu, vaikka kirjamyynti on laskussa

Kirjamyynnin vilkkain aika on nyt, sillä 40 prosenttia kaunokirjoista myydään isänpäivästä jouluun. Jo nyt on kuitenkin nähtävissä, että koko vuoden kirjamyynti jää edellisvuoden myynnistä jo toisena vuonna peräkkäin, arviolta muutaman prosentin. Erityisesti putoaa kotimaisen kaunokirjallisuuden myynti, koska monet suosikkikirjailijat Laila Hirvisaaresta Jari Tervoon ja Arto Paasilinnaan eivät ole olleet antamassa vetoapua. Kotimaisessa kirjallisuudessa on nousemassa kuitenkin uusi kirjailijapolvi ja kustannusalaa huolestuttaa enemmän arvonlisäveron mahdollinen nousu, joka siirtyisi suoraan kirjojen hintoihin.

Joulun tähdet

Juuri Finlandia-palkinnon voittaneen Mikko Rimmisen myynti kasvaa päivä päivältä, monet ostavat Nenäpäivän joululahjaksi kaikille ystävilleen. Tuomas Kyrö on vihdoin tehnyt läpimurron valtayleisön tietoisuuteen Mielensäpahoittajalla. Se iskee suomalaiseen mielenlaatuun, koska Kyrön 83-vuotias päähenkilömies pahoittaa mielensä syvästi mitä pienimmistä elämän arkiasioista, kuten kevyttuotteista. Koko syksyn tähti on kuitenkin Riikka Pulkkinen, jonka Totta-romaania on myyty 60 000 kappaletta.

-Henkilökunnalta vaaditaan hyvää ammattitaitoa suositella näiden perinteisten kärkikirjailijoiden kirjojen tilalle muita vaihtoehtoja. Toisaalta se antaa monelle tähän saakka ehkä vähän tuntemattomalle kirjailijalle ihan toisenlaisen mahdollisuuden tulla luetuksi ja kuuluisaksi, arvioi myymäläpäällikkö Johanna Hulkko Suomalaisesta kirjakaupasta.

Tuttuihin nimiin luotetaan varsinkin dekkareissa. Ilkka RemeksenShokkiaalto, Matti Yrjänä JoensuunHarjunpää ja rautahuone sekä Reijo Mäen ja Leena Lehtolaisen uutuudet käyvät kaupaksi entiseen malliin. Samoin Anja SnellmaninParvekejumalat, Antti TuurinRata ja Reino LehväslaihonAlakurtin tie ovat suosittuja lahjakirjoja.

Yhä edelleen myy myös Sofi OksasenPuhdistus, joka on kaikkien aikojen myydyimpiä kotimaisia romaaneja 170 000 kappaleen myynnillä. Ne joilla se jo on, ostavat nyt Puhdistusta englanninkielisenä lahjaksi ulkomaisille ystävilleen.

Kirja-ala huolissaan arvonlisäveron nostosta

Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Katriina Jaakkola toppuuttelee, että kyse ei ole trendistä, vaikka kirja-alan myynti laskee jo toisena vuonna peräkkäin. -Jos julkaistaan erityisen paljon kysyttyjä kirjoja, niin kirjamyynti on hyvä. Niinä vuosina, kun hittejä on vähemmän, kirjamyynnistä jäädään. Suuresta trendistä ei nyt voida puhua. Kyse on ihan parin prosentin miinuksesta, Jaakkola arvioi.

Enemmän alan huolestuttaa ensi viikolla julkistettava Hetemäen työryhmän valmisteleman verouudistuksen loppuraportti. Siinä ehdotettaneen kirjojen arvonlisäveron nostoa yhdeksästä yhteentoista.

Hetemäen työryhmä pitää kahden prosenttiyksikön korotusta vähäisenä, eikä halua ehdottaa millekään alalle erityisvapauksia tästä. -Kirjat ovat jo valmiiksi alennetussa verokannassa, joten pieni korotus ei ole alalle tuhoisaa. Täytyy muistaa, että vaihtoehtona on, että kaikilla olisi 20,4 prosenttia, sanoo työryhmän varapuheenjohtaja, professori Heikki Niskakangas.

"Iso halla, olematon hyöty"

Kustannusalalla ollaan toista mieltä. -Hullunkurinen tilanne. Kirja-alalle tämä on iso asia, lukemiselle tämä on iso asia. Suomen valtiolle veronkorotuksella ei ole mitään merkitystä. Todennäköisesti myynti tulee laskemaan niin, että fiskaaliset tulot voivat jopa laskea. Eli tässä tehdään pitkäaikaista hallaa olemattomalla hyödyllä. Tämä on melkoinen paradoksi, jos näin tulee tapahtumaan, jyrisee Suomen Kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho.

-Suomalainen kieli ja kulttuuri ja suomalainen sivistys lepävät kirjallisuuden varassa. Jos meillä hankitaan ja luetaan vähemmän kirjoja, niin se vaikuttaa suomalaiseen työhön, sivistykseen ja meidän kilpailykykyymme markkinoilla, arvioi Katriina Jaakkola.

-Me osaamme oppia, kuten Pisa-tutkimukset kertovat. Kaunokirjallisuuden kautta meille tulee myös enemmän ymmärrystä muista kulttuureista ja muista ihmisistä, joka on enenevässä määrin tärkeää, kun liikutaan tuolla kansainvälisillä areenoilla, Laiho muistuttaa.

Kirjoihin käytetty rahamäärä on varsin vakio. Verojen nousu tarkoittaa vähemmän ostettuja kirjoja ja vähemmän lukemista, jos kirjat yhtään kallistuvat. -Ulkomaiset esimerkit ovat tältä osin yksiselitteiset. Suomi on pieni kielialue. Oman kielen ja kansallisen sivistyksen tukeminen on sijoitus kansalliseen kilpailukykyyn. Muualla Euroopassa on laskettu kirjojen veroastetta, Suomessa sen sijaan ehdotetaan lukemisen verottamisen lisäämistä, Jaakkola hämmästelee.

Esimerkiksi Ruotsissa kirjojen arvonlisävero on 6 prosenttia. Norjassa kirjoilla ei ole lainkaan arvonlisäveroa.

Katso lisää tänään Kymmenen uutisista

Lue myös:

    Uusimmat