Kirjepommit Britanniassa palauttavat mieliin takavuosikymmenien poliittisen väkivivallan – uusi IRA nostaa päätään brexitin myötä

Muun muassa Lontoon Waterloon rautatieasemalle ja Glasgow’n yliopistoon lähetetyt kirjepommit liittyvät brexitiin.

Brexitiin liittyen Irlannin ja Pohjois-Irlannin välisestä rajasta puhutaan taloudellisena rajana.

Sen kiistellyin käsite on backstop. Sen mukaan raja pysyisi auki ihmisten ja tavaroiden liikkua vapaasti kuten nytkin, eräänlaisena perälautana, jos Lontoo ja Bryssel epäonnistuvat sopimaan muuten rajan avoimuudesta.

Tavoite löytyy Britannian pääministeri Theresa Mayn ja Brysselin tekemästä 585-sivuisesta Britannian EU-erosopimuksesta. Jos ero toteutuu, osapuolet käynnistävät sen jälkeen neuvottelut varsinaisista pysyvistä keskinäisistä suhteista.

EU haluaa avoimen rajan, Lontoo haluaa sen valvontaansa

EU haluaa, että Irlanti-raja pysyy jatkossakin auki, eli tavarat ja ihmiset voivat liikkua vapaasti. Mayn hallitus katsoo, että nykyinen avoin raja pitäisi EU:n jättäneen Britannian EU:hun alisteisena. Bryssel sanelisi, mitä Britannian rajalla tapahtuu tai ei tapahdu. Siksi loputtomalta tuntuva brexit-tarina Britanniassa.

Kirjepommit kuitenkin muistuttavat, että kyse ei ole vain kännyköiden, kaalien ja EU-kansalaisten oikeudesta huristaa yli rajan, jota ei nykyisellään edes huomaa.

Rajan yli kulkee satoja reittejä. Fyysisen rajan ilmestyminen vaikuttaisi paitsi talouteen, myös mielialoihin, mikä Irlannin saarella ei ole pikkujuttu.

Avoimeen rajaan liittyvät nimittäin myös vuosi 1998 ja sitä edeltäneet veriset vuodet, the Troubles, joihin liittyvissä väkivaltaisuuksissa kuoli tuhansia ihmisiä.

Ne eivät rajoittuneet Pohjois-Irlantiin.

IRA:n tappavat pommit räjähtivät myös Britannian pääsaarella, lojalistien ja tasavaltalaisten terroristit tappoivat ja vammauttivat toisiaan, ja brittisotilaat tappoivat Lontoon hallinnon vastustajia Pohjois-Irlannissa.

EU tukee rauhaa isolla rahalla

Britanniassa tuskin kukaan, pieniä ääriryhmiä lukuun ottamatta, haluaa väkivallan paluuta. EU puolestaan tukee rauhaa ensi vuoden loppuun asti kestävällä kuusivuotisella budjettikaudellaan 230 miljoonalla eurolla.

Brexit-umpisolmu ja kiista rajasta voi silti pahimmillaan viedä vuosikymmenien takaiseen painajaiseen – Britannian valtaa kannattavien lojalistien ja sitä vastustavien tasavaltalaisten terroriin.

Vuonna 1998 Britannia ja Irlanti allekirjoittivat niin kutsutun Pitkänperjantain rauhansopimuksen, joka toi rauhan ja poisti muurit ja avasi rajan.

Pohjois-Irlanti sai myös oman parlamentin ja hallituksen. Poliittinen yhteiselo on soittautunut odotetun vaikeaksi, ja hallitustoiminta halvaantui toissa vuonna.

The Troubles -vuosien aikana tasavaltalaisesta terrorismista vastannut väliaikainen IRA, lyhyesti IRA, laski aseensa 2005, ja sittemmin se ilmoitti lopettaneensa toimintansa.

IRA:sta kuitenkin irtosi vuosien mittaan pieniä ryhmittymiä, jotka yhä vaikuttavat, kuten kirjepommit osoittavat.

Raja olisi hyvä vihollinen ääritasavaltalaisille

Ainakin osa tasavaltalaisista ääriryhmistä ja puolueista kannattaa brexitiä, koska sen seuraukset motivoivat niiden toimintaa. Brexit on kauan odotettu vihollinen.

Jos Irlannin ja Pohjois-Irlannin välille ilmestyisi fyysinen raja valvontalaitteineen, tämä tarkoittaisi univormupukuisten aseistettujen Britannian viranomaisten ilmestymistä rajalle.

– Kaikki sukupolvet nykypäivästä 800 vuotta taaksepäin, irlantilaiset tasavaltalaiset ovat vastustaneet Britannian miehitystä. En näe mitään syytä, että tämä loppuisi, sanoo Guardian-lehdelle Brian Kenna, joka johtaa vallankumouksellista Saoradh- eli Vapautuspuoluetta.

Saoradh vastustaa myös 1998 rauhansopimusta. Se vain ylläpitää miehitystä, puolue katsoo. Guardianin mukaan Saoradh ja Uusi IRA jakavat saman ideologian ja osin samoja jäseniä.

"Nuoria on valmiina tarttumaan aseeseen"

Pitkänperjantain rauhan allekirjoittamisesta on jo lähes sukupolvi, ja olot ovat rauhoittuneet. On silti tasavaltalaisnuoria, jotka haluavat tarttua aseeseen, sanoo Kenna, joka on istunut vankilassa IRA:n jäsenenä.

Puolue sanoo toimivansa vain poliittisesti, ja kiistää osallisuutensa tai edes tietävänsä kirjepommeista. Irlannin pääministeri Simon Coveney puolestaan kutsui kirjepommeja häpeäksi ja kieroutuneeksi ajatteluksi.

Britannian viranomaiset ovat varuillaan. Lontoo on vahvistanut tiedustelu- ja poliisiläsnäoloaan Pohjois-Irlannissa. Britannia pitää tasavaltalaisterrorismin uhkaa tälle hetkellä ”maltillisena”, eli iskut ovat mahdollisia mutta eivät todennäköisiä.

Viime tammikuussa Derryssä tai Londonderryssä – näkökulmasta riippuen – räjähti autopommi. Edellisen kerran kirjepommeja lähettiin 2013 ja 2014. Irlannin viranomaisten mukaan kyseessä olivat ääritasavaltalaiset.

Uusi IRA herättää lojalistit

Ei ole vaikea kuvitella, että väkivaltaisten tasavaltalaisryhmien, kuten Uuden IRA:n, nostaessa päätään, Pohjois-Irlannin Lontoolle uskolliset ääriainekset nostavat päätään ja kaivavat esiin omat aseensa. 

Vuonna 2016 perustettu Saoradh-puolue siis kannattaa brexitiä, ja haluaa Irlannin pois EU:sta. Sen mielestä EU on kapitalistinen projekti ja vie Irlannin suvereniteetin ja työläisten oikeudet.

Kansanäänestyksessä 2016 enemmistö pohjoisirlantilaisista halusi Britannian pysyvän EU:ssa. Brexit-prosessissa puolestaan on viela avoinna useita vaihtoehtoja.  

Seuraa MTV Uutisten livelähetystä Britannian parlamentin brexit-äänestyksestä klo. 21.