Aiottu irtiotto kiristäisi sekä Pohjois-Irlannin sisäistä tilannetta että Britannian naapurisuhteita Irlantiin, eivätkä muutkaan EU-maat katso pääministeri Boris Johnsonin sooloilua hyvällä.
Britannian hallitukselta odotetaan maanantaina lakiesitystä, jolla se aikoo yksipuolisesti muuttaa Pohjois-Irlannin brexit-sopimusta.
Pohjois-Irlannin asema oli yksi vaikeimmista kysymyksistä koko brexit-neuvotteluissa, joten Britannian aikoma yksipuolinen irtiotto tyrmistyttää sekä naapurimaa Irlantia että muita EU-maita.
Vaikeudet juontavat juurensa paljon Britannian EU-eroa pidemmälle eli Pohjois-Irlannin riitaisaan historiaan ja 30 vuotta kestäneeseen veriseen sisällissotaan. Sota irlantilaismielisten katolisten ja brittimielisten protestanttien välillä päättyi monimutkaiseen rauhansopimukseen vasta vuonna 1998.
Poliittinen tilanne alueella on sisällissodan jäljiltä edelleen hyvin hauras, ja sen ylläpitämiseen tarvitaan Irlannin ja Britannian hallitusten yhteistä tahtoa ja tukea. Tämän sovun vaaliminen oli keskeinen päämäärä myös brexit-neuvotteluissa.
Alueparlamentin toiminta halvaantunut
Britannian aikoma irtiotto myötäilee Pohjois-Irlannin kiistan yhden osapuolen eli jyrkän linjan unionistien vaatimuksia. Niitä ajava puolue DUP edustaa vaatimuksillaan enää vähemmistöä alueen äänestäjistä.
Enemmistö pohjoisirlantilaisista vastusti eroa EU:sta, ja nyt enemmistö kannattaa kertaalleen saavutetun sopimuksen noudattamista. Lehdissä on kerrottu jopa DUP:n johdon todenneen yksityisesti, ettei tilannetta olisi tarvinnut kiristää sentään näin pitkälle.
Kiistan tuloksena myös Pohjois-Irlannin alueparlamentin toiminta on halvaantunut, kun sopimusta vastaan haraava DUP menetti toukokuussa pidetyissä aluevaaleissa ääniä muille puolueille.