Mainos

Bryssel ja Lontoo "läpimurtoon" brexit-väännössä – jatkoneuvotteluista odotetaan paljon ankarampia

2:35

Britannian ja EU:n maaliskuun lopulla aloittama neuvotteluväännössä Britannian ehdoista EU:sta eroamiseksi on saavutettu "läpimurto". Ilmaisua käytti EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker tänään Brysselissä tavattuaan Britannian pääministerin Theresa Mayn.

Lontoon ja Brysselin neuvotteluissa kolme keskeisintä kiistaa ovat olleet Britannian maksama eroraha, EU-kansalaisten oikeudet Britanniassa eron jälkeen, ja Irlannin ja Pohjois-Irlannin välinen raja, joka on ainoa maaraja EU:n ja brexitin jälkeisen Britannian välillä.

Vielä viime yönä May neuvotteli Irlannin ja Pohjois-Irlannin edustaiien kanssa rajakysymyksestä, ennen aamuvarhaista lentoaan Brysseliin.

"Ei kovaa rajaa"

Tuloksena on, että Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajasta ei tule niin sanottua kovaa rajaa raskaine ja näkyvine raja- ja tullimuodollisuuksineen. Myös Pohjois-Irlannin rauhantilaa vuodesta 1998 ylläpitänyt Pitkänperjantain sopimus pysyy.

Kuinka raja-asia lopulta ratkaistaan, lopulta riippuu jopa vuosia kestävistä talousneuvotteluista Britannian erottua EU:sta.

Koko Britannia Pohjois-Irlanti mukaan lukien kuitenkin lähtee EU:n kattavasta tulliunionista. Lontoo lupaa Pohjois-Irlannille "erityisratkaisuja ainutlaatuisissa olosuhteissa", eli rajalle "ei tule uusia sääteleviä rajoja", ja että pohjoisirlantilaisilla yrityksillä on rajoittamaton pääsy muun Britannian markkinoille.

Jos Lontoo ja Bryssel eivät pääse talousneuvotteluissa sopuun, Lontoo lupaa olla täydessä linjassa EU:n sisämarkkinoiden ja tulliliiton kanssa. Eräs EU-lähde kuvasi uutistoimisto Reutersille, että rajakysymyksen ratkaisu on ympyrän neliöimistä.

Sopimukseen sisältyy myös se, että Pohjois-Irlannissa syntyneet voivat olla kansalaisuudeltaan brittejä, irlantilaisia tai molempia.

Lontoolle kymmenien miljardien lasku

Jo aiemmin osapuolet olivat sopineet, että Britannialle lankeaa maksettavaksi kymmenien miljardien eurojen erolasku jo olemassa olevien sitoumusten maksamiseksi vuosien 2014-2020 EU-budjetin perusteella. Tarkkaa hintalappua ei vielä tiedetä (monet arviot liikkuvat 45-55 miljardissa eurossa), ei myöskään summan maksuaikataulua.

Britanniassa asuvia miljoonia Britannian ulkopuolisia EU-kansalaisia huolestutti kesäkuun 2016 brexit-kansanäänestyksen jälkeen heidän oikeudellinen asemansa Britanniassa. Monet muualla asuvat britit miettivät samaa.

Yleisesti ottaen voi sanoa, että nyt sovitun mukaan tilanne ei suuresti muutu.

EU:ssa ja brexitin jälkeisessä Britanniassa asuva henkilö puolisoineen ja lapsineen voivat jäädä maahan ja heidän oikeudet taataan. Tasapuolisuus koskee myös oikeuksia esimerkiksi terveydenhuoltoon, sosiaaliturvaan, työllistymiseen ja koulutukseen.

Lontoo ja Bryssel sopivat yllä mainittujen lisäksi tarpeesta yhteistyöhön muun muassa turvallisuus- ja poliisiasioissa ja ydinmateriaaliturvallisuudessa.

EU-maiden johtajien on tarkoitus hyväksyä tänään sovitusta huippukokouksessa Brysselissä ensi viikolla.

Mitä brexitin jälkeen?

Britannia jättää EU:n maaliskuussa 2019.

Osapuolten onkin nyt tarkoitus aloittaa ensi vuoden alussa neuvottelut eron jälkeisestä siirtymäkaudesta, jonka arvioidaan olevan kaksi vuotta.

EU ja Britannian hallitus pääsevät nyt myös valmistelemaan brexitin jälkeisten talous- ja poliittisten suhteiden järjestämistä. Näistä väännöistä odotetaan erittäin kovia, monen arvion mukaan huomattavasti vaikeampia kuin tähän mennessä käydyistä.

Yleinen arvio on, että Britannia on antanut periksi EU:lle jo käytävissä neuvotteluissa.

Brexitin jälkeisessä Euroopassa Lontoon ja Brysselin suhteet luultavasti tulevat olemaan sen verran läheiset – tiiviimmät kuin heti brexit-äänestyksen jälkeen uskottiin - että kovan linjan Brexit-väelle pääministeri Theresa May on petturi.

May järjesti viime kesänä parlamenttivaalit vahvistaakseen brexit-tukeaan parlamentissa. Toisin kävi, Mayn asema pääministerinä heikkeni.

Sopu jakaa brexitin kannattajia

Tämänpäiväistä sopimusta pidetään jonkinlaisena helpotuksena Maylle. Hän on saanut tukea hallituksensa brexitiä kannattaneilta ministereiltä.

Esimerkiksi kiihkeä brexit-henkinen ulkoministeri Boris Johnson sanoo, että nyt Britannia pääsee kontrolloimaan lakejaan, rajojaan ja puntaansa.

Englannin kanaalin pohjoispuolella moni kuitenkin on vihainen Mayn linjalle. Kansanäänestysuurnilla kävi kansalaisia, jotka olisivat halunneet täydellisesti eroon EU:sta, maksoi mitä maksoi.

– Eroprosessi on nöyryyttävä. Hänen sopimansa asiat ovat täysin vastoin brexitiä äänestäneiden tahtoa, sanoo Nigel Farage, eurokansanedustaja ja entinen kansallismielisen Ukip-puolueen puheenjohtaja.  

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.