Kirja-arvio: Rakkaiden urheiluvihollisten ainutlaatuinen taisto

1931 SVUL:n (tuolloin vielä Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto) urheilujaoston johtaja Urho Kekkonen kirjoitutti maaottelun bankettipuheen, jossa haukkui ruotsalaisen median vihamieliseksi. Aitosuomalaisen Kekkosen uhkaus kisojen lakkauttamisesta kävi toteen.

Seuraavan kerran kisailtiinkin 1939, ja seuraavana vuonna Helsingissä mukana oli myös natsi-Saksa, jonka hakaristiliput liehuivat kaupungin keskustassa. Kisat avattiin saksankielisin sanoin. Tuolloin mukana oli ensimmäistä kertaa Työväen urheiluliiton jäseniä.

Toki vielä 1970-luvulla kisakatsomosta kuului huutoja, joissa vaadittiin Karjalaa takaisin, Kekkosen ollessa kuulolla Olympiastadionilla aitiossaan.

Naiset mukaan vähitellen

Katsomot olivat myös todiste Suomen rakennemuutoksesta, maaltamuutosta ja suomalaisten virrasta Ruotsiin leveämmän leivän perässä.

Tukholmassa ja Göteborgissa yleisössä oli 1960- ja 70-luvuilla runsaasti Ruotsiin muuttaneita suomalaisia (mutta myös Suomesta tulleita kisaturisteja), joiden kannustusta ja toikkarointia siivitti usein viina. Muuttoliike tarkoitti lisäksi, että Kolmen kruunun paidassa kisasi ja kisaa myös suomalaistaustaisia tai heidän jälkeläisiään.

Aluksi maaottelua käytiin joka toinen vuosi. 1950-luvun alussa kisailu ilmestyi kalentereihin vuosittain. Niin ilmestyivät myös naiset, mutta heidän maaottelu-urakointinsa nähtiin vuosia pienillä paikkakunnilla, kuten Vammala, Pietarsaari, Jönköping ja Borås. Helsingin ja Tukholman olympiastadioneiden ja Ullevin parrasvalot syttyivät heille vasta 1964.

Sovinismi on juurtunut syvään urheilussa. Sotilaskurihenkisen urheilupomo Lauri ”Tahko” Pihkalan mielestä naiset kilparadalla toi mieleen ”piikaisten pingerryksen”. Maaottelukisaajien epäviralliseen maaottelukasteen antavaan ”spesiaalineuvostoon” pääsivät vain miehet.

Vielä 1990-luvulla valmennusjohtaja Into Turvanen tokaisi, että maaottelu on voitettu vasta, kun Suomi-miehet ovat voittaneet. Nyt Silja Kosonen tai Wilma Murto saattaisivat nostaa pihkalaturvaset roikkumaan pukukopin naulakosta.

Vuosien ja vuosikymmenien vieriessä muutokset näkyvät Kanervan ja Piilosen ytimekkäissä vuosikatsauksissa.

Kaupallisuutta ja karnevaalia

Politiikka on hiipunut kentiltä ja katsomoista. Etnisesti muitakin kuin kantasuomalaisia tai -ruotsalaisia alkoi ilmaantua kisajoukkueisiin, ottelut muuttuivat karnevaaliksi ja kaupalliseksi show’ksi, missä kuitenkin halutaan voittaa rakas vihollinen Ruotsi, ja päinvastoin.

Perinteet törmäävät rahaan, sillä huiput joutuvat pähkäilemään, osallistuako Timanttiliigaan vai maaotteluun, vai kiirehtiäkö suuntaan tai toiseen, jotta voi olla mukana molemmissa. 

Kirjan ydin on toki itse maaotteluissa. Kirjoittajat nostavat esiin jokaisesta maaottelusta unohtumattomimmat hetket, voitot tai tappiot, tiukat kirit ja heitot, 800 ja 1500 metrin tönimiset, suukovut, protestit ja diskaukset. Aika usein urheilijat itse pitivät kyynärpäätaktiikkaa juoksujen henkeen kuuluvina.

Moni urheilija korostaa kirjassa maaottelun erityisyyttä ja joukkuehenkeä, ja mutkattomia kaverisuhteita naapurimaan kilpasiskoihin ja -veljiin.

Kirjassa on runsaasti teema-artikkeleita henkilöistä ilmiöihin. Ne keventävät ja rytmittävät muuten vuosikalenterina eteneviä artikkeleita. Kuvitus on runsasta, ja lopussa on monipuoliset tilastot.  

Ilmeisesti tekstin toimitusvaiheessa ainakin pari nimeä on pudonnut pois lauseista, ja joitakin kirjoitusvirheitä löytyy, mutta ne eivät häiritse mainiota, mielistelemätöntä kirjaa satavuotiaasta yleisurheilumaaotteluinstituutiota. Samanlaista ei taida maailmalla olla.

• 23.11.18:55
  Puola

  Uutuuskirja Suomesta ja Puolasta palauttaa mieliin maukkaan esimerkin suomettuneisuudesta
• 23.11.08:28
  Historia

  Kirja-arvio: Näin lännestä tuli länsi – itä otti toisen suunnan
• 9.11.20:00
  Propaganda

  Totuudella ei voi taistella valheita vastaan: Euroopassa totutellaan taas propagandaan ja valeuutisiin
• 5.11.06:30
  Helsinki

  Kirja-arvio: Asiat eivät muutu, jos joku ei niihin tartu – nämä hahmot olivat muuttamassa Stadia
• 26.10.06:45
  Tietokirjallisuus

  Kirja-arvio: Näin kokaiiniparonit tuhosivat Kolumbian jalkapallon
• Lataa lisää