Kirja-arvio: Pakulla pakoon puuduttuvasta oravanpyörästä

Aino Huilaja: Pakumatkalla (Otava 2021) - Kuvat: Jerry Ylkänen

Toimittaja Aino Huilaja kertoo kirjassaan paitsi matkastaan pakulla ympäri Eurooppaa myös pakomatkastaan puuduttavaksi muodostuneesta työstä ja elämän entisistä, kaavamaisiksi muuttuneista ympyröistä. 

Koko pakomatkan taustalla on eräänlainen burnout, tylsistyminen ja väsyminen, päivien toistuminen saman kaavan mukaan. Tuttua monille, mutta tällä kertaa tuosta tylsistymisestä kertoo MTV:n uutisankkuri ja maailmaa kiertänyt ulkomaantoimittaja, jonka elämän luulisi olevan mielenkiintoista ja vaihtelevaa. 

"Palikkana koneistossa, oravana pyörässä"

Mutta kun ei. Koko kirja alkaa yksityiskohtaisella selostuksella bussimatkasta töihin bussilla numero 23. Huilaja istuu aina samalle paikalle bussissa, katsoo samoja maisemia, muistaa jokaisen talon ja mutkan. Matka päättyy lopulta Pöllölaaksoon, jossa odottaa pyöröovi, joka ei koskaan tunnu toimivan. Eipä tunnu Huilajan elämäkään toimivan. 

Aina näin ei kuitenkaan ole ollut, sillä Huilaja kertoo innostuneesti toimittajanurastaan, joka vei hänet usein mielenkiintoisiin, jopa vaarallisiin paikkoihin ulkomaille. Eikä myöhemmin tarjottu ankkuripestikään tuntunut yhtään hullummalta. Varsinkin kun kehuja satelee kollegoilta ja katsojilta, elämä tuntuu... aika onnelliselta. Ainakin aikansa. 

"Resursseista on ikuinen pula"

Vähitellen innostus muuttuu kuitenkin alakuloksi ja jonkin sortin kyynisyydeksi. Tilannetta ei yhtään helpota kaupallisen median ahdinko, joka näkyy niinkin yksinkertaisessa asiassa kuin roskakorien katoamisena ilmeisesti säästösyistä. "Aina on kiire ja resursseista ikuinen pula. Uudistukset tehdään viime tingassa ja harjoitteleminen jää puolitiehen."

Uupuneeksi ylisuorittajaksi itseään kuvaava Huilaja saa ohjeeksi levätä ja tehdä vain sen, mikä on pakko tehdä. Lisääntynyt vapaa-aika johtaa kuitenkin siihen, että Huilajalla on nyt entistä enemmän aikaa ajatella tilannettaan ja hänestä tulee "rehellisempi itselleen", kuten hän kuvailee.  Tämä rehellisyys johtaa sitten irtisanoutumiseen. 

Sitten löytyy oranssi pakettiauto

Pakumatkalla on oiva kertomus ihmisestä, joka päättää jättää oravanpyörän taakseen ja ottaa ohjat omiin käsiinsä, vaikka tulevaisuus ei olisikaan enää taloudellisesti kovin turvattu. Mutta yksi elämähän täällä vain eletään. 

Eikä kyseessä ole kriisi vain työelämässä vaan ylipäätään elämässä. Koko elämä tuntuu olevan kellotettua juoksua tilaisuudesta toiseen. Jopa ystävien tapaaminen pitää sopia viikkoja etukäteen, jotta kaikki pääsisivät paikalle. Lopulta sellainen alkaa toki ahdistaa. 

Pitkäaikainen haave täydellisestä vapaudesta toteutuu pakun muodossa. Kirjassa kuvaillaan tuota ensimmäistä pitkää pakumatkaa Helsingistä Euroopan läpi Kanarian saarille. Huilaja kirjoittaa mukaansatempaavasti – jopa riidat aviopuolison kanssa kirjataan rehellisesti mutta samalla myös varsin kauniisti. 

"Linnunradan kauneudelle on vaikea määrittää hintaa"

Pakumatka on myös kuvaus yksinkertaisesta elämästä, jossa tavaravuoret, trendivaatteet ja ainakin osa meikeistä on jätetty taakse. Myös hyvä palkka on menneisyyttä. "Kirkkaana Lanzarotten yllä hohtavalle Linnunradalle on vaikea määrittää hintaa, samoin Montserrat-vuoren aamu-usvalle."

Koronapandemia sotkee suunnitelmat pitemmästä matkasta mutta ainakin kirjan lukijalle avautuu uusi maailma siitä, miten matkaajat pakenevat koronaa läpi Euroopan.

Toimittajuuttaan unohtamatta Huilajalta sataa myös mediakritiikkiä. Häntä haastatellaan moniin lehtiin mutta toisinaan juttuja tehdään pelkän instagram-päivityksen perusteella. 

Pakumatka tai pakomatka jatkuu Suomen läpi Pohjois-Norjaan, josta puolestaan matkataan pieneen sähköttömään mökkiin keskelle Lappia. Minkähänlaista jatkoa on luvassa?

Kirja-arvion kirjoittaja on Aino Huilajan entinen kollega MTV Uutisissa. 

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja