Bengt Jangfeldt: Venäjä. Aatteet jan ideat Pietari Suuresta Putiniin. (suom. Veli-Pekka Ketola ja Taina Wendorf). Siltala 2022. 214 s.
Jos länttä eli Eurooppaa ei olisi, se täytyisi keksiä, jotta Venäjä voisi ylläpitää itse itsestään rakentamiaan myyttejä ja vastakkainasettelua.
Nyt se voi esiintyä kristinuskon viimeisenä linnakkeena ja syyttää länttä rappiosta ja vehkeilystä. Aina vaaniva ulkoinen uhka haluaa tuhota Venäjän. Vika epäonnistumisiin on aina muualla.
Kovin vähän uutta Venäjän taivaan alla.
Jo 1860-luvulla länttä vastustavat slavofiilit pitivät läntistä Eurooppaa ”mädäntyneenä”. Tuttu termi tämän päivän populistioikeiston sanakirjasta.
Ruotsalainen Venäjä-tutkija Bengt Jangfeldt tiivistää kahteensataan sivuun Venäjän ja venäläisten itsekäsityksen aatteellisen ja henkisen historiallisen taustan tuoden sen Vladimir Putiniin asti.
Kirja ei ole todellakaan tyhjentävä Venäjän aatehistoria, mutta antaa yleistajuisen ja varsin vauhdikkaan yleiskuvan. Se etenee kronologisesti, mutta vailla otsakkeellisia lukuja. Kirjan lopussa on listaa lisälukemisesta.
Käsitys siitä, että Venäjää ei voi ymmärtää, tulee sylttytehtaalta. Runoilija Fjodor Tjuttshevin (1803-1873) riimein:
Venäjää ei voi ymmärryksellä vangita, eikä tavallisella mittakepillä mitata. Sillä on omalaatuinen muoto; Venäjällä voi vain uskoa.
Eli jos ja kun hommat menevät pielen, kohautetaan olkapäitä, ja alistutaan Jumalan ja tsaarin (ml. niin Stalin kuin Putin) kykyyn johtaa maa ja kansa kohti suuruutta, toteuttaa Venäjän idea.
Venäjän historia on vastakkainasettelua, joko – tai. Järkevälle harkinnalle, poliittiselle ajatusten ja tekojen testaamiselle ja paras voittakoon -mentaliteetille ja käytännöille ei ole hengitystilaa.
Ne on koettu ja koetaan suorana uhkana kapealle eliitille, jossa tiivistyy venäläisen kansan henki ja jonka puolesta se tietää paremmin ja tekee päätökset. Tarvittaessa eliitti toimii kansaa vastaan väkivalloin kansan omaksi parhaaksi.
Länsieurooppalaiset ajatukset ja mallit ovat olleet tuttuja ainakin Pietari Suuresta lähtien ylimystölle ja 1800-luvulta lähtien muodostuneelle älymystölle kirjallisuuksineen ja historianfilosofioineen.