Kirja-arvio: Lappia pintaa syvemmältä

Lappi on paljon muutakin kuin poroja, saamelaisia ja hiihtelyä Saariselän maisemissa. Toki tässäkin kirjassa "Lappi pintaa syvemmältä" kerrotaan Lapin hiihtokohteet, joulupukin pajat ja muut peruskuviot mutta erityinen paino on lappilaisella kulttuurilla: musiikilla, kirjoilla ja taiteella. 

Kirjan mukaan Lappi on nimenomaan monikulttuurinen alue. Ensin olivat saamelaiset, sitten tuli suomalaisia ja "näistä kahdesta perinnöstä sulautui lappilainen kulttuuri". Tornionjokilaaksoa leimaa meänkielinen kulttuuri ja Ylä-Lapissa eletään saamelaiskulttuurissa kolmella eri kielellä. 

Hanna Apajalahti on rajannut kiinnostuksen kohteekseen napariirin pohjoispuolisen Lapin eli kirja kertoo Pello-Rovaniemi-Kemijärvi-Salla-alueesta ja sen pohjoispuolisesta Lapista. Lapian alueen historiaa käsitellään lyhyesti aina 1300-luvulta lähtien, jonka jälkeen paneudutaan saamelaisten historiaan. Tämän jälkeen kirja kertoo kuntakohtaisesti alueen nykypäivästä. 

Kaikella elollisella on henki

Jos saamelaisten historia on päässyt unohtumaan esimerkiksi siksi, että sitä ei ole koskaan opetettu Suomessa suomalaisille, tästä kirjasta löytyy tiivis kooste heidän maailmankuvastaan ja historiallisesta uskonnollisesta ajattelusta. Jonkun verran kerrotaan myös Lapissa vahvasti vaikuttaneesta lestadiolaisuudesta.

"Saamelaisten elämänkatsomus perustuu vanhastaan ajatukselle, että kaikella elollisella on henki: puilla, eläimillä, tuntureilla, ukkosella." Seita on puolestaan pyhä uhrauspaikka, jossa henkien uskotaan asuvan. Matkailijoidenkin tulisi kunnioittaa näitä paikkoja kulkemalla polkuja pitkin ja välttämällä roskaamista. 

Suopunkiterrori vaatii oikeuksia

Kirjassa kerrotaan laajasti sekä lapin suomalaisista että saamelaisista taiteilijoista ja heidän työstään. Esimerkiksi 70-luvulta lähtien saamelaisilla taiteilijoilla on ollut kollektiivi nimeltään suopunkiterrori. Se vaatii oikeuksia saamelaisille erilaisten taideprojektien muodossa. 

Lappi-opas kertoo laajasti Lapin nykykulttuurista, festivaaleista ja kuuluisista persoonista sekä alueella tehdyistä elokuvista. Lisäksi kirja kertoo alueen ruokaperinteestä ja pohjoisen eläimistä. "Lappi pintaa syvemmältä"-kulttuuriopas on hengästyttävän täynnä yksityiskohtia ja viittauksia alueen kulttuurituotteisiin.

Lappi vaikuttaa olevan sekoitelma jonkinlaista hullua pohjoisen alkuvoimaa, maagista saamelaista perinnettä, kultaa, alkoholia ja aivan tavallista elämää revontulien alla. 

Lapin kunnat esittelyssä

Kirjan kuntaosuudessa kuvaillaan kaikkien napapiirin pohjoispuolisten 13 kunnan mielenkiintoiset kohteet, tapahtumat ja festivaalit.

Ensimmäisenä esittäytyy Suomen ainoa saamelaisenemistöinen kunta eli Utsjoki. Luvussa on lueteltu turisteille kiinnostavat kohteet mutta myös alueelta tulleet muusikot ja kirjailijat. Esimerkiksi 1985 syntynyt rap-muusikko Ailu Valle on saanut valtionpalkinnon työstään. Utsjoen kohdalla kirja suosittaa lukemaan Mikko-Pekka Heikkisen romaanin "Nuorgamin Alkon tuho ja muutama erätarina"-kirjan... tämä vain esimerkkinä alueellisesta kirjatarjonnasta. 

Kirjan kirjoittaja on selvästi pyrkinyt tekemään tekstistä varsin tasapuolisen, joten erilaisista kiistoista (niitä riittää) on kerrottu vain osapuolten eriävät näkemykset ilman omia kannanottoja. Tosin olisi ollut mukava lukea hieman pidempikin artikkeli vaikkapa saamelaisille oikeuksia lupaavasta ILO 169-sopimuksesta, jota Suomi ei ole allekirjoittanut. Kirjan kruunaa hyvä kuvitus, karttoja olisi tosin voinut olla enemmän.