Kirja-arvio: Karttoja, jotka kertovat kaiken meistä ja maailmasta

Maapallo hallussa on mainio karttoihin pohjautuva tietoteos. Siinä kerrotaan helpolla ja ymmärrettävällä tavalla, kuinka maantiede on vaikuttanut valtioiden kehittymiseen ja siten myös moniin valtioiden välisiin konflikteihin.

Kirja on tarkoitettu pääasiassa lapsille ja nuorille mutta opus soveltuu hyvin myös aikuisten luettavaksi. Kirja on selkokielinen ja -tajuinen historia- ja yhteiskuntaopin tietokirja.

Kirjan kirjoittaja Tim Marshall on brittiläinen ulkomaantoimittaja, joka on työskennellyt eri puolilla maailmaa 30 vuoden ajan.

Venäjän ongelmana Pohjois-Euroopan tasanko

Esimerkiksi Venäjän ikiaikaiseksi maantieteelliseksi ongelmaksi kerrotaan Venäjän länsipuolella sijaitseva Pohjois-Euroopan alanko eli tasankoalue, jota pitkin vihollisten on ollut helppo päästä Venäjälle. Tämä on koitunut taakaksi Puolalle, koska tasankoaluetta on ollut (venäläisten) helpompi puolustaa Puolasta kuin Venäjältä käsin.

Maantiede, siis vuorien, jokien, tasankojen ja ilmaston vaikutus eri maiden historiaan on kirjassa tuotu selkeästi esille. Espanja on ollut suojassa Pyreneitten takana mutta ajan oloon vuorijono on ollut myös este kaupankäynnille.

Kiinassa, kuten monessa muussakin maassa, on suosittu “luonnollisia rajoja” eli rajalinjat on haluttu vuoristoihin ja asumattomille alueille suojaamaan omaa aluetta. Tässä kehityksessä esimerkiksi Tiibet on joutunut pelinappulaksi Intian ja Kiinan väliin.

Joet joko yhdistävät tai eristävät

Joet ovat olleet entisinä aikoina merkittäviä kaupankulun helpottajia etenkin jos joet ovat virranneet tasaisesti ilman putouksia. Mississippi-joki on ollut tällainen tasainen joki, kun taas monet Afrikan joet ovat olleet putouksien takia vaikeita kaupankäynnille. Toisaalta Afrikan joet ovat nykyisin patojen takia hyviä energianlähteitä.

Kirjan selkokielisestä luonteesta johtuen joitakin mutkia on vedetty turhankin suoraksi. Esimerkiksi Venäjän kaasusta kerrottaessa sanotaan, että “jos jokin valtio on energiantuonnin suhteen riippuvainen Venäjästä, sen on varottava loukkaamasta Venäjää, jottei energiantuontia katkaista”.

Perään kerrotaan, että mm. Suomi on sataprosenttisesti riippuvainen Venäjän maakaasusta. Kaasun merkitys Suomessa on varsin pieni ja tuskinpa Suomi on loukkaamatta Venäjää, jotta kaasutoimitukset pysyisivät ennallaan. Sitä paitsi LNG-kaasu muuttaa tämänkin asetelman.

Meret tärkeitä

Kirjan nykypäivän karttakuvat näyttävät muun muassa, kuinka Yhdysvalloilla on lukemattomia tukikohtia ympäri maapalloa. Osan laivastotukikohdista Yhdysvallat sai sodan jälkeen Britannialta, joka vaihtoi maa-alueita laivoihin. Kiina puolestaan kasvattaa laivastoaan ja kiistelee Etelä-Kiinan meren saarialueista.

Monet nykypäivän ongelmat on luotu historiassa. Esimerkiksi Afrikan ja Lähi-idän valtiot ovat yleensä keinotekoisia, siirtomaaisäntien luomuksia.

Kirjassa tuodaan esille, että esimerkiksi nykyinen Irak oli vielä Ottomaanien hallintoaikana jaettu kolmeen osaan eli pohjoiseen kurdialueeseen, keskiseen sunnialueeseen ja etelän shiia-alueeseen mutta brittien hallinnassa valtiosta tuli nykyinen Irak, jonka monet ongelmat ovat perua tästä keinotekoisesta eri kansanryhmien liittämisestä saman hallinnon alle.

Kirjassa kerrotaan monista alueista, joista median ulkomaanuutiset kertovat vähän väliä. Omat kappaleet on kirjoitettu Pakistanin ja Intian konflikteista, Korean niemimaan tilanteesta ja Japanin historiasta.

Kirjan lopussa kerrotaan myös arktisesta alueesta ja kuinka se on mahdollinen ristiriitojen aihe tulevaisuudessa. Kirjassa tosin virheellisesti mainitaan, että Suomellakin olisi aluevaatimuksia arktiksella. Näinhän ei ole.