Kolonialismi Suomen rajaseuduilla - toim. Rinna Kullaa, Janne Lehti & Sami Lakomäki (Gaudeamus 2022)
Ovatko suomalaisetkin olleet joskus kolonialisteja? "Kolonialismi Suomen rajaseuduilla"-kirjan" mukaan ovat olleet etenkin, kun Petsamosta tehtiin sata vuotta sitten osa Suomea.
Suomalaisten on kirjan mukaan kuitenkin vaikea tunnistaa kolonialismiaan ja tämä johtuu etenkin siitä, että olemme olleet osa Ruotsia ja Venäjää ja siten ainakin osaltaan toisten maiden kolonialismin kohteita.
Kolonialismilla ymmärretään yleensä emämaiden tapaa valloittaa ja alistaa siirtomaita tavalla, jossa siirtomaiden asukkaita ja kulttuuria pidetään selvästi emämaan kulttuuriin verrattuna alhaisemmalla tasolla olevana.
Nykyisin kolonialismiksi ymmärretään myös erilaiset hallinnan ja toiminnan tavat, jotka syntyvät, kun jokin valtio tai ihmisryhmä laajentuu toisen ihmisryhmän asuinalueille – ei siis varsinaisesti muihin maihin.
Yhteys Jäämerelle katkesi 1826
Kotimaisena esimerkkinä kirjassa käsitellään paljon Petsamoa, jonka Suomi sai Tarton rauhassa 1920 ja menetti jatkosodan päätteeksi Neuvostoliitolle 1944. Petsamo merkitsi Suomelle yhteyttä Jäämerelle ja jäättömään satamaan.
Yhteyden Jäämerelle suomalaiset olivat menettäneet vuonna 1826, kun Norja ja Venäjä sopivat entisten yhteismaiden jakamisesta ja rajan luomisesta alueelle. Tämä oli raskasta etenkin saamelaisille, joiden laidunmaat pirstaloituivat useaan maahan mutta myös Jäämeren rannalle muuttaneille suomalaisille, jotka jäivät eristyksiin.
Sittemmin 1800-luvun lopulla esitettiin puheenvuoroja, joiden mukaan Suomen pitäisi saada oma osansa Jäämeren rannasta. Myös Kuolan niemimaan ja Pohjois-Norjan katsottiin ainakin joissain keskusteluissa kuuluvan Suomelle.