Hyvä ja paha tieto. (Toim. Ilari Hetemäki, Kaisa Kuusisto, Maria Lähteenmäki, Esa Väliverronen). Gaudeamus. 2021. 302 s.
Me elämme tieteen päiviä joka päivä.
Koronapandemia ja siihen liittyvät tautioireiden tutkimukset ja hoito, viruksen leviämismallit, rokotteiden kehittely, ja suoranainen tieteen vastainen, vaarallinen virukseen liittyvä hölynpöly, konkretisoivat tiedettä vähemmänkin seuraavalle sen erottamattoman osan arkeamme – ja politiikkaa - myöten.
Kaikille kiinnostuneille tarkoitettu Tieteen päivät järjestetään joka toinen vuosi. Koronaepidemia kutisti tammikuun tiedefestivaalin nettiin, mutta tapahtuman yhteydessä julkaistaan aina kirja, joka tarraa hampaillaan ympäröivään yhteiskuntaan tieteen moniotteella.
Nyt kaleidoskoopattiin tietoa itseään: tiedosta vaikeana itsessään tai yhteiskunnan pimeitä nurkkia valaisevana, tiedosta mediassa ja politiikassa, ja tiedon ja tulevaisuuden suhteesta, algoritmeista ja satelliiteista genomeihin, biotalouteen ja koko biosfääriin.
”Politiikan tieteellistyessä myös tiede väistämättä politisoituu. Päätöksiä tuetaan ja toisenlaisia valintoja kritisoidaan valikoidulla tutkimustiedolla”, muistuttaa viestinnän professori Esa Väliverronen Helsingin yliopistosta.
Mikä avuksi? Muun muassa tieteen luonteen ja sen soveltamisen ymmärtäminen, ja kaikkien avoin, kriittinen keskustelu.
Tämän kirjan lukeminen viimeistään raikkaasti muistuttaa, kuinka eri tavoin - jo totutuin, kehittyvin ja vielä olemassa olemattomin – tiede lähestyy ja vaikuttaa yhteiskuntaan.