Kiista kaukosäätimestä vei Markus Pöngän yöksi eristysselliin ilman hammasharjaa – paloittelumurhaajan valituksesta pitkä oikeussotku

0:41
MTV Uutisoi aiemmin vuoden 2017 kiinniotosta: Uutta tietoa paloittelumurhasta tuomitun Markus Pöngän kiinniotosta – lukittautui ruotsissa asuntonsa pesuhuoneeseen

Paloittelumurhaaja Markus Pöngän tehtailemat vankilakanteet palautuivat käräjäoikeuden käsittelyyn. Hovioikeus katsoi, että alempi oikeusaste oli toiminut virheellisesti, ja kanne pitää käsitellä uudestaan.

Kaikki alkoi kaukosäätimestä.

Helsingin vankilassa vankeusvankina ollut Pönkä joutui syksyllä 2018 muuttamaan tilapäisesti toiselle selliosastolle vankilassa tehdyn remontin vuoksi.

Toisen osaston selleissä ei ollut television kaukosäätimiä, joten Pönkä otti sellaisen mukaansa vanhasta sellistä. 

Pöngän kanteen mukaan rikosseuraamusesimies oli käskenyt vanginvartijaa hakemaan kaukosäätimen pois. Vanki ei suostunut säädintä luovuttamaan, joten rikosseuraamusesimies tuli itse paikalle.

Raudoissa eritysselliin

Pöngän kanteessa kuvaillaan, että rikosseuraamusesimies oli vankien keskuudessa kuulu siitä, että hänen päätöksellään vankeja päätyi eristyksiin "täysin keksityin ja laittomin perustein."

Siksi Pönkä hakeutui seisomaan valvontakameran kattamalle alueelle. Pöngän mukaan rikosseuraamusesimies tuli tuli lähelle ja alkoi tuijottaa häntä.

Pönkä päätyi raudoissa kameravalvottuun eristysselliin. Rikosseuraamusesimies oli perustellut eristyspäätöstä Pöngän väkivaltaisella käytöksellä. Valvontakameroista selvisi jälkikäteen, että rikosseuraamusesimies oli valehdellut väkivaltaisesta käytöksestä.

Pönkä sai sittemmin kumottua eristyspäätöksen. Hän kanteli myös siitä, ettei ollut saanut eristysselliinsä kynää ja paperia tai päässyt soittamaan asianajajalleen. 

Illalla Pönkä pyysi vartijoita ilmoittamaan kohtelustaan päivystävälle rikosseuraamusesimiehelle ja vaati poispääsyä. Sellinovi pysyi kiinni.

Apulaisjohtaja auttoi

Pönkä jäi myös ilman hammasharjaa ja -tahnaa. Hän piti toimintaa rikosseuraamusesimiehen henkilökohtaisena kostona kaukosäädinselkkauksesta. 

Seuraavana päivänä vartijat päästivät Pöngän soittamaan asianajajalleen, joka otti yhteyttä vankilan apulaisjohtajaan. Hän teki päätöksen tarkkailun lopettamisesta ja Pönkä pääsi takaisin selliosastolleen. 

Pönkä vaati kanteessaan, että rikosseuraamusesimiehet tai toissijaisesti Suomen valtio velvoitetaan maksamaan hänelle 3 000 euroa vapaudenmenetyksen aiheuttamasta kärsimyksestä.

Helsingin käräoikeus hylkäsi kanteen viime syksynä, koska piti sitä perusteettomana. Pönkä valitti Helsingin hovioikeuteen, jossa asian katsottiin olevan toisin.

Hovioikeus katsoi toisin

Ylemmän oikeusasteen mukaan Pöngän kannetta ei voi pitää selvästi perusteettomana, vaan käräjoikeus oli menetellyt virheellisesti. Asia palautettiin käräjäoikeuden käsittelyyn hovioikeuden torstaina antamalla päätöksellä.

Pönkä on valittanut viranomaisten toiminnasta aikaisemminkin. Pönkä tehtaili kanteita Kuopion vankilaa ja sen johtajia vastaan loppuvuoden 2017 ja alkuvuoden 2018 aikana. Korvausvaatimusten yhteissumma kohosi yli 200 000 euron. Pönkä perusteli vaatimuksiaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen noudattamisella.

Lukuisten talousrikosten lisäksi Pönkä tunnetaan vuonna 2005 Tallinnassa tapahtuneesta paloittelumurhasta, josta hänet tuomittiin 12 vuodeksi vankeuteen. Pönkä murhasi ja paloitteli 21-vuotiaan suomalaisen liikekumppaninsa.

Viimeisin käänne hänen rikoshistoriassaan on Ruotsissa ilmi tullut rikosepäily, jossa miehen entisestä asunnosta löytyi aseita ja suuri summa käteistä.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja