Murhasi ja paloitteli suomalaisen liikekumppaninsa. Useita petostuomioita, ampuma-aserikoksia, väärennöksiä, pakoili vankilaa puoli vuotta. 33-vuotiaan Markus Pasi Pöngän rikoshistoria on synkkää luettavaa.
Suomessa Pönkä nousi ensimmäisen kerran otsikoihin Tallinnassa vuonna 2005 tapahtuneen paloittelumurhan johdosta. Pönkä murhasi ja paloitteli 21-vuotiaan suomalaisen liikekumppaninsa.
Tuomion mukaan teon taustalla oli Pöngän halu pitää itsellään miesten yhdessä petoksilla hankkimat varat sekä hankkiutua eroon todistajasta, joka olisi voinut yhdistää hänet talousrikoksiin.
Pönkä myönsi oikeudessa paloittelun ja surman, mutta väitti toimineensa itsepuolustukseksi. Puolustuksen mukaan Pönkä olisi pitänyt tuomita taposta.
Harjun maakuntaoikeus tuomitsi Pöngän helmikuussa 2007 kuitenkin 12 vuoden vankeuteen murhasta. Myös Tallinnan piirikunnan oikeus piti toukokuussa 2007 antamallaan päätöksellä murhatuomion voimassa.
Uhri löytyi paloina muovipusseista
Paloittelumurha paljastui, kun vuokraisäntä löysi uhrin ruumiin mustiin muovipusseihin paketoituna Tallinnan keskustan Maakri-kadun tornitalosta.
Asunnosta oli yritetty siivota kaikki surmatyön jäljet. Ruumiin hävittäminen jäi kuitenkin kesken, koska Viron poliisi ehti napata Suomen poliisin talousrikoksista etsintäkuuluttaman Pöngän pian surman jälkeen.
Pönkä valitti tuomiostaan Viron korkeimpaan oikeuteen. Toukokuussa 2009 korkein oikeus ilmoitti, että se on hylännyt suomalaismiehen vetoomuksen.
Karkasi vankikuljetuksesta matkalla pääsykokeisiin
Vain muutamia kuukausia murhatuomion jälkeen Pönkää syytettiin jälleen. Heinäkuussa 2007 uutisoitiin, että häntä vastaan oli nostettu syytteet seitsemästä törkeästä petoksesta.
Helsingin käräjäoikeus aloitti 9. lokakuuta 2007 Pasi Markus Pöngän valelaskutuksen käsittelyn valmisteluistunnossa.
Elokuussa 2007 Pönkä tuotiin Suomeen kärsimään murhatuomiotaan. Suomessa hänet vangittiin epäiltynä törkeistä petoksista.
Huhtikuussa 2008 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Pöngän neljän vuoden ehdottomaan vankeuteen seitsemästä törkeästä petoksesta ja kahdesta rekisterimerkintärikoksesta sekä ampuma-aserikoksesta.
Vyyhdessä oli kyse valelaskuista, joita lähetettiin tuhansille firmoille vuosina 2003-2005. Huijausten yhteissumma oli miljoonaluokkaa.
Muutaman satasen laskuja läheteltiin erilaisten uskottavilta kuulostavien firmojen nimissä.
Laskuihin merkitty palvelupuhelin ei asianomistajien mukaan koskaan vastannut. Osa maksoi laskun huolimattomuuttaan, jotkut saatuaan karhukirjeen. Valelaskujutun tuomion pysyi myös hovissa.
Vuonna 2011 Pönkä pakeni vankikuljetuksesta, kun häntä oltiin viemässä oikeustieteellisen tiedekunnan pääkokeisiin. Pakomatka kesti noin tunnin ja ulottui lähikauppaan.
| Näin paloittelumurhaaja Pönkä selittää "pakoiluaan" |
Lokakuussa 2013 Pönkä ei palannut lomaltaan Kylmäkosken vankilaan Pirkanmaalla. Pönkä palasi Kylmäkoskelle oltuaan paossa yli kymmenen päivää.
Marraskuussa 2015 Pönkä tuomittiin Helsingin käräjäoikeudessa lähes neljän vuoden tuomion parista kymmenestä rikoksesta. Talousrikosvyyhdessä oli oikeuden mukaan tehtailtu väärennettyjä henkilökortteja, joiden avulla oli otettu esimerkiksi luottoja ja ostettu verkkokaupoista tavaraa.
Syyte rikkaan henkilön sieppauksesta hylättiin
Miestä syytettiin myös rikkaan henkilön sieppausaikeista, mutta oikeus hylkäsi syytteen. Miehen kotoa oli esitutkinnassa löydetty muun muassa käsiraudat, nippusiteitä ja aikuisten vaippoja, jotka mies kertoi ostaneensa seksileikkeihin.
Oikeuden mukaan miehen toiminta ei täyttänyt törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelun tunnusmerkistöä, eikä oikeus halunnut arvuutella toiminnan tarkoitusperiä. Myös hovioikeus piti käräjäoikeuden antaman tuomion voimassa.
| KRP vahvistaa: Länsisataman poliisioperaatiossa etsittiin paloittelumurhaaja Markus Pönkää |
Heinäkuussa 2016 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi taas Pöngän vankeuteen muun muassa törkeästä petoksesta ja ampuma-aserikoksesta.
Oikeuden mukaan Pönkä on hankkinut kaksi pistoolia ja yrittänyt hankkia kaksi muutakin asetta, vaikka hänellä ei ole aselupaa. Lisäksi hän erehdytti rikostoverinsa kanssa pankin henkilökuntaa luovuttamaan erään yrityksen verkkopankkitunnukset. Tunnuksia käytettiin rahansiirtoihin ja verkko-ostoksiin.
Pöngän rangaistus on puolitoista vuotta vankeutta.
Yksi Euroopan etsityimmistä rikollisista
Markus Pönkä Helsingin käräjäoikeudessa 5. lokakuuta 2015.
Käräjäoikeuden vuonna 2015 antamaa petostuomiota käsiteltiin hovioikeudessa maaliskuussa 2017. Hovioikeus piti käräjäoikeuden tuomion enimmäkseen ennallaan. Oikeus ei kuitenkaan määrännyt Pönkää heti vangittavaksi.
| Paloittelumurhaaja Markus Pönkä Euroopan etsityimpien listalle |
Huhtikuun lopussa Pöngän oli määrä ilmoittautua Riihimäen vankilaan suorittamaan aiemmin saamaansa petostuomiota. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan tästä alkoi Pöngän kuukausia kestänyt pakoilu, joka päättyi vasta lauantai-iltana poliisioperaatioon ja kiinniottoon Tukholman lähistöllä.
Toukokuussa Pönkä oli yksi Euroopan etsityimmistä rikollisista.
Perjantaina ruotsalaislehti Expressen julkaisi uutisen, jonka mukaan Pönkä oleilisi Ruotsissa. Seuraavana päivän Pönkä otettiin kiinni yleisövihjeiden perusteella kolme tuntia kestäneen piiritykseen päätteeksi.
KRP:n mukaan Pönkä on tarkoitus saada Suomeen lähipäivinä. Tarkkaa aikataulua on mahdotonta vielä arvioida. Asiaan vaikuttavat Ruotsin viranomaiset ja se, vastustaako Pönkä luovuttamistaan.
KRP:ssä on tällä hetkellä kesken laaja Pönkää koskeva esitutkinta, ja hänet on vangittu poissaolevana kahteen rikoskokonaisuuteen. Lisäksi häntä epäillään useista muista rikoksista.