Kiina on muuttunut takapajulasta talousmahdiksi, mutta kommunistipuolueen valta pysyy – kansantasavallan 70-vuotispäivään valmistaudutaan odottavin tunnelmin

Miten Kiinan lisääntyvään läsnäoloon pitäisi suhtautua? 6:23
Video: Miten Kiinan lisääntyneeseen läsnäoloon pitäisi suhtautua? Aiheesta keskusteltiin viime keväänä Asian ytimessä, Jaakko Loikkanen -ohjelmassa.

Ferrarit lipuvat miljoonakaupunkien pilvenpiirtäjien lomassa, ja miljonäärit käyvät ostoksilla Guccin myymälöissä. Länsimaisesti pukeutuva nuoriso shoppailee maailman suurimman nettimarkkinan verkkokaupoissa kotimaisilla älykännyköillä.

Jos kulttuurivallankumouksen kiihkeä punakaartilainen tupsahtaisi nykypäivän Kiinaan, hän saattaisi todeta taistelun kapitalismia ja porvarillista hapatusta vastaan jo hävityksi.

Järkytys olisi vieläkin suurempi, jos hän kuulisi kommunistien olevan yhä vallankahvassa ja maan nykyisen johtajan kumartavan kansantasavallan perustaneen Mao Zedongin edessä.

Myös Kiinan rikkain mies, kymmeniä miljardeja dollareita omistava verkkokauppa Alibaban perustaja Jack Ma, on kommunistisen puolueen jäsen.

Maon mausoleumissa kunniakäynnillä maanantaina käynyt Xi Jinping on lähempänä Maoa kuin pari edeltäjäänsä.

Perustuslakiin tehdyn muutoksen mukaan presidenttikausien määrää ei enää rajoiteta ja Xin mukaan nimetty ajattelu "sosialismista kiinalaisilla erityispiirteillä" viitoittaa tietä liki samaan tapaan kuin Maon Pieni punainen kirja aikoinaan.

Talouskasvu nosti miljoonat köyhyydestä

Kansatasavallan ensimmäisinä tunnustaneet Neuvostoliitto ja DDR ovat jo kadonneet historian hämärään. Kiinan taloudellinen ja poliittinen vaikutusvalta taas on kasvanut jo sellaiseksi, että siitä ollaan jo huolissaan eri puolilla maailmaa.

Maon katastrofaalisten kokeilujen jälkeen 1970-luvun lopulla aloitetut talousuudistukset tuottivat vaikuttavia tuloksia: talous kasvoi kohisten, miljoonat pääsivät irti köyhyydestä ja kaupungit kasvoivat.

Kommunistijohdon suuri huolenaihe nykyään onkin, miten pitää talouskasvua yllä ja kansa tyytyväisenä.

Aivan viime kuukausina Pekingin päänsäryksi on noussut Hongkongin tilanne, johon Kiinan on pelätty puuttuvan voimatoimin. Presidentti Xi vakuutti jälleen maanantaina, että Kiina noudattaa sovittua yhden valtion ja kahden järjestelmän politiikkaa ja kunnioittaa Britannian Kiinalle palauttaman alueen laajaa itsehallintoa.

Lisää demokratiaa vaativat protestoijat eivät vaikuta vakuutteluja hevin uskovan. He ovat nimenneet tiistain kansallisen juhlapäivän "surun päiväksi" ja valmistautuivat uusiin mielenosoituksiin. Hongkongin poliisi puolestaan varoitti, että juhlapäivästä voi tulla "erittäin vaarallinen".

Sotilasparaati, ilotulitus - ja ilmansaasteita

Emämaan pääkaupungissa Pekingissä juhla kuitenkin sujuu tarkan suunnitelman ja tiukkojen turvatoimien puitteissa.

Ulkomaailman huomio kohdistuu presidentti Xin puheen jälkeen pidettävään suureen sotilasparaatiin, jossa Kiinan odotetaan tuovan näytteille aseteollisuutensa uusimpia ylpeyksiä kuten uuden mannertenvälisen ydinohjuksen sekä ylilääninopeuteen yltävän lennokin.

Tuhansien sotilaiden jälkeen Xi ottaa Tiananmenin aukiolla vastaan myös 100 000 siviilikansalaisen ohimarssin. Taivaalle lasketaan 70 000 kyyhkyä ja sama määrä ilmapalloja. Ilta huipentuu luonnollisesti ilotulitukseen.

Internetin valvontaa on juhlan alla tiukennettu, ja Kiinan media on saanut kehotuksen välttää kielteisiä uutisia.

Pekingin pahamaineista savusumua on kyetty aiemmin tarvittaessa lyhyeksi ajaksi hillitsemään, mutta juhlapäivän aattona vaikutti siltä, että pääkaupungin juhlijat joutuvat hengittämään keuhkoihinsa vaarallisia määriä pienhiukkasia. 

Lue myös:

    Uusimmat