Geopolitiikka näkyi perjantaina Ranskan kansallispäivänä Pariisin Champs Élysées’llä, kun yllättäen 250 intialaissotilasta marssi läntisen maailman suurimmassa sotilasparaatissa. Kiinan uhka, Ukrainan sota ja Intian nousu maailman väkirikkaimmaksi valtioksi ovat tehneet Kiinan rajanaapurista länsimaiden tavoitelluimman uuden kumppanin – siitäkin huolimatta, että sen demokratia on haurastunut, kirjoittaa MTV Uutisten kolumnisti Helena Petäistö.
Tähän asti on intialaisia totuttu näkemään Kanaalin toisella puolen Lontoon katukuvassa. Britannian merkittävin siirtomaa on värittänyt brittien historiaa ja nykypäivää, kun taas Ranskan siirtomaamenneisyys on ollut ennen kaikkea Afrikassa, ja se näkyy ja kuuluu yhä Pariisin katukuvassa ja viime aikoina jälleen kerran myös sen rauhattomissa lähiöissä.
Siksi moni hieraisi silmiään nähdessään paraatipaikalla Ranskan kansallispäivän suuressa show’ssa, Champs Élysées’n mahtavassa sotilaskulkueessa, valkohousuisia uniformuja ja eksoottisia paraatipäähineitä sulkineen. Britannian, Ranskan rakkaimman vihollisen, entisen siirtomaan sotilaathan siinä toden totta marssivat, ja mahtavan paraatikadun päässä Concorden aukiolla istui Ranskan johtajien ja kutsuvieraiden katsomossa suurena kunniavieraana Intian pääministeri Narenda Modi. Edellisen kerran samanlaisen kunnian on saanut Yhdysvaltain entinen presidentti Donald Trump heinäkuussa 2016.
Mutta sen jälkeen on maailma muuttunut, ja reaalipolitiikan kuviot ovat nyt aivan toiset. Trumpin arvaamattomuus ja välinpitämättömyys Eurooppaa kohtaan saivat Ranskan uuden presidentin, Emmanuel Macronin, levittämään punaista mattoa Washingtonin suuntaan. Venäjän hyökättyä Ukrainaan Yhdysvallat on palannut voimalla Eurooppaan, Kiinan uhka ja uhittelu on kasvanut ja Euroopan liiallinen riippuvuus Kiinasta valjennut kaikille. Tässä uudessa kuviossa Intiasta on tullut lännen tavoittelema raskaan sarjan kumppani, jolle kilpakosijoita, kunnianosoituksia ja kutsuja riittää.
Ex-hylkiö
Ennen Ranskaa pääministeri Modi vieraili Yhdysvalloissa ja Australiassa. Kesäkuun lopussa Washingtonissa hän solmi merkittäviä talous-, teknologia- ja puolustusalan sopimuksia. Presidentti Joe Bidenin mukaan Yhdysvaltain ja Intian kahdenväliset suhteet ovat nyt vahvemmat, läheisemmät ja dynaamisemmat kuin koskaan. Aikamoinen matka on pitänyt kulkea niistä ajoista, jolloin Modilla oli viisumikielto Yhdysvaltoihin peräti kymmenen vuoden ajan.
Täytyy myöntää, että kaiken kukkuraksi pääministeri Modilla on henkilökohtaista karismaa aivan eri tavalla kuin Kiinan pandakarhulla, Xi Jinpingillä. Kun Modi tapasi Pariisissa Ranskassa asuvia maanmiehiään, tuhannet intialaiset istuivat hievahtamatta valtavassa konserttisalissa ja suorastaan joivat johtajansa sanoja osoittaen suosiotaan joka toisen lauseen päälle. Intialaisittain puettu ja intialaiseen tapaan kuulijoita tervehtinyt harmaahiuksinen ja harmaapartainen Modi osasi totisesti ottaa yleisönsä.
Lue myös: Intia laukaisi raketin – miehittämättömällä avaruusaluksella pyritään Kuun pinnalle
Hän näytti ja kuulosti vanhalta ja viisaalta johtajalta, ikään kuin intialaiselta gurulta, jonka joka sanalla on painoarvoa.
– Jokaisen minuutin ajastani käytän maamme ja kansani hyväksi, vakuutti Modi saaden raikuvat aplodit.
Pohjaa hänen puheillaan toki onkin siinä, että maan talous kukoistaa. Jo yhdeksän vuotta vallan kahvassa ollut pääministeri nauttii siis yhä valtavaa kansansuosiota. Tuoreen mielipidetiedustelun mukaan 77 prosenttia intialaisista kannattaa häntä, joten voitto ensi vuoden vaaleissa ja kolmas kausi näyttävät hyvin todennäköisiltä.
Mutta lännen kansalaisaktivistit ja ihmisoikeusjärjestöt ovat aivan eri mieltä Modista, Intian nationalistisen puolueen johdosta nousseesta hindusta, uskonnollisia vähemmistöjä syrjivästä ja mediaa rajoittavasta päämiehestä. Viisumikiellon Yhdysvaltoihin Modi sai ollessaan vielä johtajana Gujaran osavaltiossa. Siellä syntyneissä muslimivähemmistön levottomuuksissa sai tuhat henkeä surmansa. Modin sanotaan tehneen hyvin vähän jos yhtään mitään vähemmistön suojelemiseksi ja tilanteen rauhoittamiseksi.
Intiaa on totuttu kutsumaan maailman suurimmaksi demokratiaksi, mutta Modin valtakaudella kansalaisjärjestö Freedom House on alentanut Intian demokratiastatuksen ”osittaiseksi demokratiaksi”. Reportterit ilman rajoja -järjestö, joka puolestaan arvioi toimittajien työskentelymahdollisuuksia eri maissa, on alentanut Intian aseman häntäpäähän. Yhteensä 180 maan listalla Intia on pudonnut sijalle 161 jopa Valko-Venäjän jälkeen.
Mutta kaikelle tälle ummisti presidentti Biden silmänsä viime kuussa Washingtonissa. Valtiovierailulle suurin seremonioin kutsuttu Modi ei salannut innostustaan, vaan kutsui tilannetta ”Intian momentumiksi”.
– Yhdysvallat on nyt tärkein partnerimme tulevaisuuden teknologiassa ja puolustusteknologiassa, hehkutti Modi.
Intia on uusi Kiina
Yhdysvaltain ja Kiinan välinen kriisi saa amerikkalaiset teknologiajätit poistumaan Kiinasta – nyt siis rajan yli Intiaan. Apple on jo tempun tehnyt, ja muut valmistautuvat seuraamaan perässä. General Electric alkaa valmistaa taisteluhävittäjien moottorit Intiassa, ja amerikkalaisten ansiosta intialaiset pääsevät valmistamaan puolijohdannaisia. Konsulttirirma McKinsey puhuu peräti ”Intian vuosisadasta”.
Lue myös: Yhdysvaltain valtiovarainministeri päätti Kiinan-vierailunsa toiveikkaasti – "Uskomme, että maailma on tarpeeksi iso, jotta molemmat maat voivat menestyä"
Se lienee ennenaikaista, mutta tosiasiat puhuvat puolestaan: Intia on ohittanut Kiinan ja on nyt planeetan väkilukuisin maa; 1 miljardi 428 miljoonaa ihmistä, joista nuorten osuus on suuri. Se on kiivennyt maailman viidenneksi suurimmaksi taloudeksi, ja kun länsimaiset investoijat siirtyvät Kiinasta Intiaan, sen odotetaan kohta yltävän kolmannelle sijalle heti Yhdysvaltain ja Kiinan jälkeen. Intian talouskasvu on maailman korkeimpia, seitsemän prosentin luokkaa, ja digitalisaatio on viety pitkälle. Tosiasiallisesti Intia on myös ydinasevaltio, vaikka se onkin jättänyt kansainväliset sopimukset allekirjoittamatta.
Suurimmat puutteet Kiinaan verrattuna ovat pienempi panostus koulutukseen ja terveydenhoitoon. Väestöstä lasketaan edelleen 230 miljoonaa köyhää, ja laiton kastijärjestelmä rehottaa käytännössä edelleen.
Mutta tällä kertaa myös Ranska seuraa Yhdysvaltain mallia. Nyt entiselle hylkiölle levitetään Pariisissakin punaista mattoa. Virallisesti perjantaina juhlittiin Ranskan ja Intian strategisen suhteen 25-vuotista taivalta. Totta on, että jo ennen Modin valtakautta Ranskan presidentti Jacques Chirac keksi mennä New Delhiin ja aloittaa strategiset taloussuhteet Aasian jättidemokratian kanssa. Tällä kertaa piirrettiin näille suhteille uusi tiekartta aina vuoteen 2047 saakka, jolloin juhlitaan Intian itsenäisyyden 100-vuotistaivalta. Samalla Intia vahvisti 26 Rafale-hävittäjäkoneen ja kolmen sukellusveneen ostot Ranskalta. Ranska onkin Intian toiseksi suurin asetoimittaja Venäjän jälkeen.
"Erityissuhde" Venäjään
Ai niin, ei niistä Intian Venäjän suhteistakaan tehdä enää numeroa Pariisissa eikä Washingtonissa eikä edes siitä, ettei Intia ole ottanut kantaa Ukrainan puolesta Venäjän hyökkäyssodassa. Kiinan uhka on sitä luokkaa, että reaalipolitiikka voittaa. Intia oli koko kylmän sodan ajan maailman sitoutumattomien maiden johtava valtio; sillä on siinä yhtä pitkät perinteet kuin Suomella oli puolueettomuutensa kanssa. Intialla on myös pitkät yhteistyön perinteet Venäjän kanssa, ja nyt se on kieltäytynyt äänestämästä Venäjän vastaisten pakotteiden puolesta.
Mutta alun ärtymyksen jälkeen lännessä alettiin katsoa nopeasti läpi sormien ja tunnustettiin, että Intia on nyt strategisesti ja geopoliittisesti liian tärkeässä asemassa, että suhteita sen kanssa rasitettaisiin toissijaisilla asioilla. Yhdysvallat tunnusti ensimmäisenä Intian ja Venäjän erityissuhteen. Intia halutaan nähdä nyt enemmänkin itsenäisenä toimijana, sillä tosiasiassa se onkin alkanut ottaa etäisyyttä Venäjään sen jälkeen, kun Kiina on pysynyt Venäjän rinnalla.
Lue lisää:G7-johtajat lupasivat Ukrainalle jatkuvaa sotilaallista tukea Nato-jäsenyyttä odottavalle Natolle
Lue lisää: Roman Rotenberg paljasti: Venäjä virittää erikoista yhteistyötä Intian kanssa
Pariisissa Modin omavaltainen demokratiakäsitys sai monet arvostelemaan sitä, että hänet sotilaineen otettiin mukaan vuoden suurimpaan seremoniaan. Heinäkuun 14. päivänä juhlitaan Ranskassa vallankumouksen perintöä, joksi ihmisoikeusjulistus lasketaan. Massachusettsin yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan uskonnollisiin vähemmistöihin kohdistuvat viharikokset ovat Modin aikana lisääntyneet Intiassa peräti 300 prosenttia. Ei kuulosta juhlimisen arvoiselta.
Mutta Pariisista katsottuna tärkeää tässä maailmantilanteessa on se, että Modi kannattaa samanlaista moninapaista maailmanjärjestystä kuin Ranska. Kaksinapainen maailma, jossa vallan jakavat Kiina ja Yhdysvallat, on yhtä paljon kauhistus niin Ranskalle kuin Intiallekin.
Sen vuoksi kannatti jopa raivata Louvre, maailman suurin taidemuseo ja Ranskan kuninkaiden entinen hovi, 200 kutsuvieraan juhlaillallista varten. Eikä kunniavieraalle edes tuputettu ranskalaisen huippukeittiön herkkuja, vaan juhla-ateria valmistettiin kiltisti Modin noudattaman kasvisruokavalion mukaan. Sellaista on reaalipolitiikka.