Kiina vastustaa kansainvälisessä diplomatiassa muun muassa kylmän sodan mentaliteettia ja toisten maiden sisäiseen politiikkaan puuttumista, sanoi Kiinan presidentti Xi Jinping avauspuheessaan kommunistisen puolueen 20. puoluekokouksessa.
Xi myös väitti, ettei Kiina ikinä pyri valta-asemaan tai laajentumiseen. Hänen mukaansa Kiina myös vastustaa kaksinaismoraalia.
Yli puolitoistatuntisessa puheessaan Xi myös hehkutti, kuinka Hongkongissa on siirrytty kaaoksesta hyvään hallintotapaan. Kiinan Hongkongiin läpi ajama tiukka kansallisen turvallisuuden laki on käytännössä tukahduttanut Kiinaan kohdistuvan kritiikin ja demokratialiikkeen toiminnan.
Xi myös vihjaili Taiwanin yhdistämisestä Kiinaan tarvittaessa voimakeinoin. Hän julisti, ettei Kiina tule ikinä sitoutumaan siihen, että se luopuisi voimankäytöstä Taiwanin tilanteessa.
Presidentin mukaan Taiwanin tilanteen ratkaiseminen kuuluu Kiinan kansalle ja kiinalaisten tulee ratkaista se. Hän sanoi Kiinan pyrkivän alueiden rauhanomaiseen yhdistämiseen, mutta pidättävän itsellään mahdollisuuden tarttua kaikkiin tarvittaviin toimiin.
Taiwanilaiset elävät jatkuvassa Kiinan hyökkäyksen pelossa. Kiinan kommunistinen hallinto pitää demokraattisesti hallittua Taiwanin saarta osana Kiinaa. Suurvalta julistaa säännöllisesti, että Taiwan jonakin päivänä valloitetaan.
Yhdysvaltain ja Kiinan välit ovat viime aikoina kiristyneet Taiwanin tilanteen vuoksi. Yhdysvallat on muun muassa myynyt Taiwanille aseita jo vuosia ja on pyrkinyt tuoreeltaan suorempaankin sotilaalliseen apuun.
Johtaja ei uutistoimisto AFP:n mukaan maininnut puheessaan Kiinan ja Yhdysvaltain jäisiä välejä eikä Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan.
Ilmastonmuutoksen osalta Xi sanoi Kiinan osallistuvan aktiivisesti globaaliin päätöksentekoon.
Xi vahvistaa asemansa vaikutusvaltaisimpana johtajana Maon jälkeen
Xi esitti näkemyksiään Kiinassa sunnuntaina alkaneessa kommunistisen puolueen 20. puoluekokouksessa, jossa hänet lähes varmasti valitaan kolmannelle kaudelle puolueen johtoon ja myöhemmin keväällä kolmatta kertaa presidentiksi.
Kyse on poikkeuksellisesta tapahtumasta, sillä Kiinassa johtajien valtakaudet oli muutaman vuosikymmenen ajan rajattu kahteen. Vallansiirtymällä haluttiin välttää Mao Zedongin kaltaisten yksinvaltiaiden pääsy valtaan.
Kahden valtakauden rajoitus poistettiin vuonna 2018.
Puoluekokous alkoi täsmällisesti aamuyöllä kello viideltä Suomen aikaa.
Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, viikon kestävän puoluekokouksen jälkeen Xi jatkaa puolueen pääsihteerinä ja vahvistaa näin asemansa Kiinan vaikutusvaltaisimpana johtajana Maon jälkeen.
Tällä haavaa Xi pitää hallussaan kolmea tärkeää virkaa: puolueen pääsihteerin, presidentin ja keskussotilaskomission puheenjohtajan tointa.
Lue myös: Kiinan Xin korruption vastainen kampanja kiihtyy puoluekokouksen alla
Kiinankin talous kohtaamassa ongelmia
Kiinan talous on kukoistanut viime vuosikymmeninä, mutta nyt se on kohdannut vakavia häiriöitä koronasulun, hintojen nousun ja suuren kiinteistökriisin takia. Luottamusta ovat heikentäneet myös Ukrainan sodan synnyttämät pelot maailmanlaajuisesta lamasta.
Talouskasvu Xin valtakaudella on alempi kuin aiempien presidenttien Jiang Zeminin ja Hu Jintaon aikana.
Joidenkin asiantuntijoiden mukaan kommunistisen hallinnon oikeutus nojaa vahvasti sen kykyyn tarjota korkeampia ansioita ja hyviä työpaikkoja kiinalaisille työntekijöille.
Puoluekokouksen osanottajat tiukassa koronasyynissä
Puoluekokouksessa on liki 2 300 osallistujaa, joiden osallistumiseen vaikuttaa Kiinan tiukka koronapolitiikka. Osanottajat joutuvat päivittäin tekemään koronatestin päästäkseen tilaisuuksiin. Lisäksi osa tapahtumista pidetään videolinkin välityksellä.
Pekingin länsiosassa olevaan hotelliin järjestöt ovat perustaneet lehdistökeskuksen, joka on täpötäynnä näyttelyitä, joissa ylistetään Xitä.