Kyykäärmeitä pelätään ja niitä tapetaan kyseenalaisilla keinoilla, vaikka kyyn puremaan on Suomessa kuollut ihminen viimeksi vuonna 1998. Eläinsuojelulaki suojelee niitä, eikä niille saa aiheuttaa tarpeetonta kipua ja tuskaa.
Kotkan metsässä kangaskassi kädessään seisova Mikko Turunen on pyydystänyt kassiin kyykäärmeen. Varmoin ottein kyykäärmeitä käsittelevä Turunen ei vahingoita niitä. Hän näyttää Viiden jälkeen -ohjelman haastattelussa, kuinka kyykäärmeen voi siirtää ja vapauttaa sitä vahingoittamatta.
– Minulla on haavi, johon olen laittanut kangaskassin pussiksi. Koukulla ohjaan kyyn haaviin ja suljen sen. Sen jälkeen voin rauhassa siirtää kyyn kangaskassiin. Suljen sen vyötteellä, Turunen kertoo.
Turunen on ansainnut kyymiehen tittelin haettuaan kyykäärmeitä eri paikoista jo kymmenen vuotta. Hänet on pyydetty apuun muun muassa asutusalueille, leikkipuistoihin ja urheilupaikoille.
– Siirrän kyyt paikkoihin, joissa ne voivat elää omaa elämäänsä, eivätkä ihmiset joudu kohtaamaan niitä. Itselleni tämä on tapa säilyttää luonnossa tarpeeksi lajeja, jotka pitävät tasapainon yllä. Kyy on yksi näistä lajeista. Olen luokitellut sen Suomen väärinymmärretymmäksi eläimeksi, Turunen harmittelee.
Rauhallinen kyy luikertelee kassista
Turusen mukaan kyyt viihtyvät parhaiten varjon ja valon rajalla eli esimerkiksi terassin alla. Niitä kannattaa siis tarkkailla kesämökeilläkin, jos alueella on käärmeitä. Turunen ei halua käyttää ämpäriä. Kangaskassi on kyylle mukavan pehmeä.
– Kassissa kyy rauhoittuu. En ole ottanut ainoatakaan äkäistä kyytä kassista ulos. Ämpärissä en halua kuljettaa, koska käärme lonksuu siellä, Turunen avautuu.
Kymmenen vuoden aikana häntä on kyy purrut ainoastaan kerran. Itse purema ei kuulemma sattunut.
– Käsi kylläkin turposi rajusti ja vaati omat toimenpiteensä, mutta ei mitään isompaa. Sormi oli hetken pinta- tai nahkakuoliossa, mutta sekin kuoriutui pois, Turunen muistelee.
Hän hiljenee avatessaan kangaskassin ympärillä olevaa vyötettä. Kassissa alkaa näkyä liikettä. Turunen avaa kassin hitaasti pitkällä koukulla ja odottelee hetken. Hän nostaa varmoin ja keskittynein ottein kyyn hännästä ylös.
– Autan niitä tällä koukulla lähtemään oikeaan suuntaan, Turunen kertoo.
Kyy jähmettyy lähelle paikoilleen. Turunen tietää, että se lämmittelee hetken siinä täysin rauhallisena ja jatkaa sitten matkaansa kohti uusia seikkailuja.
