Belgian koossapysyminen näyttää päivä päivältä huterammalta, koska maan hallitus ei ole saanut ratkaistua hollannin- ja ranskankielisten kieliriitoja. Samalla kieliryhmien asenteet toisiaan kohtaan muuttuvat yhä vihamielisemmiksi.
Pääministeri Yves Leterme on jo varoittanut omaa konservatiivipuoluettaan siitä, että koko maan tulevaisuus on vaakalaudalla. Jos riitoja ei ratkaista lähipäivinä, hallitus kaatuu, eikä kukaan tiedä, mitä sen jälkeen tapahtuu.
- Elintärkeät päivät Belgialle, uutisoi maan suurin lehti Het Laatste Nieuws eilen.
Belgian poliittinen arki on ollut yhtä suurta kriisiä vuoden takaisista parlamenttivaaleista lähtien, mutta nyt maata uhkaa täydellinen umpikuja. Het Laatste Nieuws jopa epäili pääkirjoituksessaan, että kriisin ratkaisuun saatetaan hyvinkin tarvita ulkomaista apua.
Belgialaispoliitikkojen voimin maa ei näytä liikkuvan mihinkään.
Talous hiipuu ja riitely yltyy
Belgiaan saatiin hallitus viime maaliskuussa, vasta yhdeksän kuukautta vaalien jälkeen. Hatara liittouma ei kuitenkaan ole saanut ratkaistua yhtään hollanninkielisten flaamien ja ranskankielisten vallonien riitaa.
Samaan aikaan taloudella menee yhä huonommin, ja inflaatio laukkaa kuudessa prosentissa. Yhtään yhteiskunnallista uudistusta ei ole tehty - koko maa seisoo paikoillaan.
Uudet vaalit eivät myöskään näytä olevan ratkaisu mihinkään. Olipa koalitio mikä tahansa, ranskan- ja hollanninkieliset ovat tiukasti eri mieltä monista asioista. Tärkein kiista koskee hallintouudistusta ja etenkin Brysseliä ympäröivien kuntien asemaa. Bryssel on ranskankielinen, mutta sijaitsee hollanninkielisessä Flanderissa.