Uudet liikuntasuositukset huomioivat vahvemmin kevyen liikunnan ja unen. Aiheesta keskusteltiin Huomenta Suomessa UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankarin kanssa.
Amerikkalaiset näyttivät esimerkkiä
Suomalaisten liikuntasuositukset menivät äskettäin uusiksi. UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari kertoo, että muutokset tehtiin yhdysvaltalaisten näyttämän esimerkin myötä. Rapakon takana on tehty kymmenen vuoden välein tieteellisen arvio siitä, mitä uutta näyttöä on saatavilla liikunnasta. Tämän tiedon pohjalta syntyi Yhdysvaltain terveysviraston laatima liikkumisen suositus.
– Emme ota käyttöön niinkään jenkkien suositusta, vaan ne tiedefaktat ja käännämme ne suomalaiseen liikkumiskulttuuriin, Vasankari kertoi Huomenta Suomessa.
– Tällä hetkellä fakta on se, että korostetaan sitä, että kevyelläkin liikkeellä on oikeasti terveyshyötyjä. Se ei ole mielipide, vaan se löytyy tiedefaktoista.
Kymmenen minuutin pätkä ei ole pakollinen
Enää ei vaadita liikkumaan vähintään kymmentä minuuttia putkeen, jotta liikunnalla olisi terveysvaikutuksia.
– Sitä ei onneksi enää käytetä. Ne jäivät elämään väärästä syystä, kun verrattiin kolmea erillistä kymmenen minuutin liikuntapätkää ja yhtä kolmenkymmenen minuutin liikuntapätkää toisiinsa. Todettiin, että ne ovat samanarvoisia. Sitten ruvettiin puhumaan, että kymmenen minuutin liikuntapätkä on vaikuttava, mutta ei kahdeksan minuutin, Vasankari selventää.
Lyhytkin liikuntaspurtti tekee hyvää
Vasankarin mukaan ei ole sellaista liikunnan tasoa, jolla ei syntyisi terveysvaikutuksia. Lyhytkin liikuntasuoritus voi olla hyväksi, esimerkiksi spurtti kiireessä bussipysäkille.
– Ajatus lähtee siitä, että jos leikitään, että teet vaikka intervalliharjoitusta urheilijana, saatat vetää kymmenen tai kahdenkymmenen sekunnin pätkiä, jotka ovat tosi kovia ja joista tulee terveysvaikutuksia.
Vasankarin mukaan muutoksesta on kiittäminen uusia mittareita, joilla voidaan seurata liikkumista aivan eri tavalla kuin pelkillä kyselyillä. Se on vienyt tiedon pätkien terveysvaikutuksesta uudelle tasolle.