Mainos

Kesälomien loppuessa moni suuntaa lääkärin vastaanotolle – "Lomailun terveysvaikutukset kestävät valitettavan vähän aikaa”

14:54
Kesäloma koettelee myös parisuhdetta – katso vinkit Huomenta Suomesta

Lomilta palatessa lääkäreiden vastaanotoille on tunkua. Syynä ovat yhä useammin mielenterveysasiat.

Kauppalehti kertoi kesäkuussa, että yhä useampi työikäinen saa sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriön vuoksi. Kela maksoi vuonna 2018 sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriöiden perusteella yhteensä 4,6 miljoonalta päivältä. Määrä kasvoi edellisvuodesta puolella miljoonalla päivällä.

Tämä tarkoitti, että mielenterveyden häiriöt nousivat yleisimmäksi syyksi sairauspäivärahan saamiselle. Noin 74 300 työikäistä sai viime vuonna sairauspäivärahaa niiden perusteella. Vuodesta 2016 mielenterveyden häiriön perusteella päivärahaa saaneiden määrä on kasvanut yli neljänneksen eli 27 prosenttia.

Sama ilmiö on havaittu Terveystalossa. Yhtiön potilastietojärjestelmästä ilman henkilötietoja koottu data kertoo, että mielenterveyden häiriöitä diagnosoitiin vuonna 2018 viidennes enemmän kuin vuonna 2016. 

Samalla ahdistuneisuuden, unettomuuden, masennuksen, pitkittyneen stressin tai toistuvan masennuksen aiheuttamien sairauspoissaolopäivien määrä kasvoi lähes puolella miljoonalla edellisvuoden 1,3 miljoonaan sairauspoissaolopäivään verrattuna.

– Ahdistuneisuus ja masennus aiheuttavat paljon sekä henkilökohtaista psyykkistä kärsimystä että sairauspoissaoloja. Moni on kesäloman jälkeen levännyt, mutta lomailun terveysvaikutukset kestävät valitettavan vähän aikaa – parista viikosta pariin kuukauteen. Jos ajatuskin töihin palaamisesta aiheuttaa ahdistusta, on asiasta hyvä käydä juttelemassa vaikka työterveyspsykologin kanssa. Huolia ei kannata jäädä hautomaan yksin, toteaa yleislääkäri Toni Vänni Terveystalon verkkosivulla.

Kremppoja laaja kirjo

Vänni kertoo Terveystalon verkkosivulla, mitkä ovat ja kuinka välttää yleisimmät kesän jälkeiset vaivat.

Loman päättyessä moni hakeutuu lääkäriin epämääräisten oireiden vuoksi: olo on huono, väsyttää, ahdistaa.

– Huonovointisuus voi olla merkki melkeinpä mistä vain. Toisinaan kyseessä on kostean kesän jälkeinen krapula, joskus taas oireiden taustalla on yksinkertaisesti se, että töihin meneminen harmittaa. Jos töitä on kasaantunut ja sorvin ääreen palaavaa työntekijää odottaa täysi kaaos, voi tilanne aiheuttaa voimakastakin ahdistusta, kertoo Vänni.

Lomien jälkeinen ruuhka vastaanotoilla saattaa johtua siitäkin, että loman aikana kynnys hakeutua lääkärin vastaanotolle on korkeampi.

– Kesäisin useampi hoitaa esimerkiksi flunssan kuntoon kotikonstein hakeutumatta lääkäriin työpaikalle tarvittavaa sairauspoissaolotodistusta varten, toteaa Vänni.

Fakta on, että töihin ja kouluun paluun koittaessa silmätulehdukset, flunssat ja muut infektiot lähes tuplaantuvat. Esimerkiksi Terveystalossa hoidettavien infektioiden määrä nousee kesän 17 000:sta jopa 30 000:een elo–syyskuussa.

– Lomien päättyessä infektioiden määrä nousee merkittävästi. Lasten nenä alkaa useimmiten vuotaa elo–syyskuussa päiväkotiin palatessa. Mitä enemmän ihmiset ovat pakkautuneina yhteen paikkaan, sitä enemmän esiintyy myös tulehduksia. Viruksia on myös syksyisin liikkeellä enemmän, kertoo Vänni.

Vanha kunnon käsienpesu on Vännin mukaan paras keino välttää syksyn sairastelut. Kun käsien pesemisen ottaa tavaksi aina kotiin tullessa, pääsee jo pitkälle.

Selkävaivat heräävät

Vanhat selkävaivat nostavat usein päätään syksyisin töihin palatessa ja stressitason noustessa. Selkäsärky on toisiksi yleisin syy hakeutua lääkärin vastaanotolle syksyn tullen: Terveystaloon hakeutui selkäkipujen vuoksi viime elokuussa yli 14 000 ihmistä.

– Lisääntynyt stressi saa aikaan muutoksia kehossa: stressin myötä välittäjäaineet nostavat herkkyyttä kivun tuntemuksille. Kipu voi olla muutenkin olemassa, mutta siihen ei vähemmän stressaavassa tilanteessa tule kiinnittäneeksi huomiota. Työstään voi nauttia paljonkin, mutta se saattaa silti herätellä stressiä ja sitä kautta myös selkävaivoja, selittää Vänni.

Kesällä moni myös liikkuu aktiivisesti, jolloin selkä pysyy paremmassa kunnossa kuin huomaamatta. Töiden taas alettua istuminen voi lisääntyä ja liikkuminen jäädä, jolloin selkä alkaa taas oireilla.

– Pääsääntöisesti liikunta auttaa pitämään kehon kunnossa. Vaivat helpottavat monesti, kun selkä saa sopivaa liikuntaa, toteaa Vänni.

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja