Flunssa-aalto on kellistänyt suomalaisia sängyn pohjalle työpaikoiltaan erityisen hanakasti. MTV:n haastattelemat asiantuntijat kertovat, mitä työntekijän on syytä tietää tilanteesta.
Joulukuussa jylläsi samaan aikaan niin koronaa, influenssaa kuin muitakin hengitystieinfektioita.
Tämä cocktail on ollut omiaan aiheuttamaan työpaikoilla tavanomaista enemmän sairauspoissaoloja – etenkin aloilla, joilla kontakteja on paljon.
– Selkeästi sairauspoissaolot ovat lisääntyneet, hengitysinfektiot joillakin työpaikoilla jopa tuplaantuneet. Influenssa-aaltokin on tullut aikaisemmin ja rajumpana kuin aiempina vuosina, arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntijalääkäri Auli Rytivaara.
Yksityisellä puolella esimerkiksi Terveystalon työterveysasiakkaiden sairauspoissaolot olivat päättyneessä joulukuussa 42 prosenttia suuremmat verrattuna vuoden 2019 joulukuuhun.
Verrokkivuosi on edellinen "normaali" vuosi ennen kuin koronavirus saapui sekoittamaan pakkaa. Influenssa ei esimerkiksi ole levinnyt kolmeen vuoteen tavalliseen tapaan koronan hallitessa ilmatilaa.
Joulukuun piikki sairauspoissaoloissa näyttää Terveystalon datan valossa normaalin vuoden tammi-helmikuulta.
– Nyt jää nähtäväksi, tuliko infektiokausi aikaisemmin eli lähteekö se taittumaan vai jatkuuko, sanoo työterveyden kehittämislääkäri Maaret Helintö Terveystalosta.
Lue lisää: Mehiläisen data paljastaa: Sairauspoissaolot ennätyskorkealla – myös sote-kriisi kuormittaa työterveyttä
Rajojen hakeminen voi olla vaikeaa
Koronavuodesta 2020 alkaen suomalaisten päähän on iskostunut, ettei köhivänä tai kurkkukipuisena ole asiaa työpaikalle.
MTV:n haastattelemat tahot ovat sitä mieltä, ettei linjausta "liian herkästä" sairauslomalle jäämisestä ole syytä julistaa.
– Matalalla kynnyksellä on hyvä jäädä pois, ettei levitetä tautia. Täytyy tietysti miettiä se, miten ne työt sujuvat. Jos on pikkuisen kurkku kipeä, voi estää sen [leviämisen] laittamalla hengityssuojaimen, sanoo EK:n Rytivaara.
Terveystalon Helintö pohtii, että jos henkilön työ vaatii työpaikalle menemistä, pienemmistäkin flunssaoireista voi joutua hakemaan poissaoloa.
Etätyö taas voi sujua, vaikka pientä niiskutusta esiintyisikin.
– Ollaan ehkä taas uuden työelämän muutoksen edessä, että mitkä ovat oireet, joista pitää ja kannattaa jäädä kotiin, ja mistä voi mennä töihin, Helintö sanoo.
Ylitunnolliselle työntekijälle on toisaalta etätyön yleistymisen myötä avautunut mahdollisuus paiskia hommia kotoa käsin vaikka kuumeisenakin, minkä vuoksi omien rajojen hakeminen on entistä tärkeämpää.
– Omaa terveyttä ei saa vaarantaa. Jos on selkeästi kuumeinen ja vointi on väsähtänyt, se on merkki levätä ja antaa kehon toipua.
Lue lisää: Tämä uudesta merihirviön mukaan nimensä saaneesta koronavariantista tiedetään
Kulkevatko junat jos henkilöstö sairastelee?
VR:n kaukoliikennejohtaja Piia Tyynilän mukaan korona- ja flunssa-aalto on pyyhkäissyt yli heidänkin henkilökuntansa.
Muutamia junavuoroja on jouduttu perumaan, mutta muuten asiakkaille näkyvät vaikutukset eivät ole olleet suuria.
– Tällä hetkellä hiukan tavallista enemmän on sairauslomia. Sairauslomia on vähemmän kokonaisuutena, kun katsotaan viime vuotta. Mutta loppuvuonna ja joulun aikana huomasi, että epidemioita on liikkeellä, Tyynilä kertoo.
Tyynilä uskoo, että lähestyviin etelän hiihtolomaviikkoihin on varauduttu hyvin.
– Jos kaikki sairastuvat yhtä aikaa niin silloin ei tietenkään mikään joukkoliikenne pysty toimimaan. Uskon, että olemme hyvin varautuneet ja pystymme kaikki junat hiihtolomilla ajelemaan.
Tyynilä korostaa, että VR:llä töitä tehdään ainoastaan terveenä.
– Joukkoliikennetoimijana liikuttelemme isoja määriä ihmisiä, joten meillä on velvollisuus ehkäistä epidemioita. Meillä on selkeät ohjeet, että sairaana ei tulla töihin.
Lue lisää: THL: Koronaan voi suhtautua kuten muihin hengitystieinfektioihin
2:29