Kepun ilmiö: helikopteri-Sipilä nousee

Yksi nimi kannattaa painaa silti erityisesti mieleen:

Pohjois-Pohjanmaalta puheenjohtajapeliin on nostetta ensimmäisen kauden kansanedustajalla Juha Sipilällä, 50. Sipilä on monelle ehkä outo nimi, mutta hän on ainakin osoittanut pärjäävänsä muuallakin kuin politiikassa. Kempeläinen Eloktrobitin ex-toimitusjohtaja on kansainvälisen tason yritysjohtaja, joka tuntee ainakin yrityselämän ja talouden kuin omat taskunsa.

Lisäksi diplomi-inisinööri Sipilää eivät ilmeisesti pelota korkeatkaan paikat ja horisonttia riittää kauas.

Sipilällä on nimittäin ansiolentäjän lupakirja. Lisäksi Sipilällä on oma helikopteri. Jos osaa sellaisella pörrätä, taidot saattavat riittää jopa maalaisliiton hulikupterin puikkoihin.

Vuosi on kulunut on noista riveistä.

Sipilä valittiin totaalisesta tuntemattomuudesta Rovaniemen puoluekokouksessa keskustan puheenjohtajaksi viime kesäkuussa Nyt Sipilä on 51-vuotias ja keskusta nousee kohisten erilaisissa mittauksissa. Tuoreimmassa Hesarin gallupissa kepu on kiilannut itsensä kakkoseksi 19,1 % kannatuksella. Ei huono saavutus, sillä vuosi sitten kepun kannatus oli huonoimmillaan 12,8 %.

Kokoomus on vielä ykkönen, prosenttiyksikön keskustaa suurempi. Sen suunta on kuitenkin kohisten alaspäin, samoin kuin SDP:n (17,9 %) eli päähallituspuolueilla meno ei päätä huimaa.

HS:n gallupia merkittävämpi tutkimus on kuitenkin MTV3:n uutisten käsiinsä saama ja sunnuntaina julkaisema puoluebarometri. Kyseeessä on 90-luvun alusta puolueiden sisäiseen käyttöön tehty puolueiden yhteistutkimus, jossa kysytään kansalaisten suhtautumista eri puolueisiin. TNS Gallupin tutkimus on ennustanut erittäin hyvin tulevia kannatusmuutoksia vuosien ajan.

Keskusta on noussut senkin mittauksen kärkeen. Kepuun suhtaudutaan nyt eniten myönteisesti ja vähiten kielteisesti verrattuna muihin puolueisiin. SDP tulee kakkosena ja kyseistä mittausta vuosia hallinnut kokoomus on tippunut kolmanneksi. Kepun kanssa opposition ykköspaikasta kisaava Perussuomalaiset on tämän kyselyn kuutonen: puoluetta myös inhotaan eniten, mikä tarkoittaa, että käytännössä sen kannatus on nykyluvuilla tapissa.

Voi vai kuvitella sitä hurmoshenkeä, minkä luvut nostattavat ensi viikonloppuna Seinäjoelle kokoontuvassa kepun puoluevaltuuskunnassa.

Keskustan "iso vihree", tohtorismies Seppo Kääriäinen sanoo HS:ssa, että Sipilä on suurin yksittäinen tekijä kepun kannatuksen nousussa.

Onko tästä vähäeleisestä, rauhallisesta kempeläisinsinööristä tullut siis ilmiö?

Siihen suuntaa ollaan ainakin menossa.

Tosin heti alkuun kannattaa todeta, että tuskin kukaan tuore oppositiopuheenjohtaja on koskaan saanut hallitukselta sellaista vetoapua kuin Sipilä. Jyrki Kataisen (kok.) sekasikiöhallituksen kertakaikkinen kyvyttömyys on ollut mannaa keskustalle, joka - toisin kuin PS - pystyy haastamaan hallituksen myös sisä- ja talouspolitiikassa.

Nykyhallituksen noloin hetki nähtiin, kun yrittäjätaustainen Sipilä kertoi Vasemmistoliiton puheenjohtajalle, urheiluministeri Paavo Arhinmäelle, mistä osinkoverosotkussa oli kysymys. Sipilän vinkistä Arhinmäki nosti asian esille ja hallitus joutui muuttamaan päätöstään. Liekö ihmeempää nähty poliittisen taivaan alla? Lisäksi hallituksen sote- ja kuntasekoilu sen kuin jatkuu, mikä sataa suoraan kepun laariin.

Sipilän rauhallinen olemus alkaa maistua suomalaisille paremmin kuin Timo Soinin (ps.) itseään toistava EU-mökästys. Maaseudulla on unohdettu myös Paula Lehtomäen (kesk.) johdolla valmisteltu jätevesiasetus, kuten PS:n Raimo Vistbacka HS:n jutussa arvioi.

Viime kesän puoluekokouksessa Sipilä lupasi panna itsensä vaihtoon yhden kaksivuotiskauden jälkeen, ellei puolueen asema parane. Nyt on käytännössä varmaa, että keskusta menee Sipilän johdolla seuraaviin eduskuntavaaleihin.

Sellainenkin ihme on mahdollinen, että nokilleen viime eduskuntavaaleissa tippunut keskusta on seuraavien eduskuntavaalien jälkeen pääministeripuolue.

Sipilä ei riehu "ilmanaikaisista" asioista, vaan uskoo vielä asiapolitiikkaan, mutta ihan messiaana Sipilää ei kannata pitää. Jos hänen neuvojaan olisi kuunneltu vuodenvaihteen STX-kriisissä, valtion rahat olisivat menneet sen siliän tien. Samaan sortui tosin moni muu.

Sipilän nousu tullaan näkemään myös muissa puolueissa. Kokoomukselta Sipilä kerää yrittäjien ääniä. Jyrki Kataista alkanee yhä enemmän miellyttää tulevaisuus EU-komissiossa, sillä puheenjohtajapeliä käydään kulisseissa hyvää vauhtia. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) on jo Kataisen lahkeessa kiinni. Myös eduskuntaryhmän puheenjohtaja Petteri Orpo (kok.) - jos kiltimpää miestä kaivataan - miettinee mahdollisuuksiaan.

Sama SDP:ssä. Jos kannatus jatkaa alamäkeään, puheenjohtaja Jutta Urpilaisen (sd.) asema ei ole kirkossa kuulutettu. Puhemies Eero Heinäluoman (sd.) suosikkipoika, vantaalainen Antti Lindtman (sd.) tulee jo kovaa kyytiä. Tässä rohkenee olettaa, että puolueen hajottamisesta syytetty Erkki Tuomioja ei pyri enää viidettä kertaa puolueensa johtoon, vaikka Heikki Saaren kirjan mukaan hän vielä 2010 pohti Urpilaisen haastamista.

Sipilällä on myös riskinsä omasta takaa. Mauri Pekkarinen (kesk.) se ei ole, mutta Sipilän kannattanee asiatyyliinsä takia toivoa, että esimerkiksi Paavo Väyrynen (kesk.) ja viikonloppupuheissa ilman suuntaa kaikkea haukkuva Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) pysyisivät enemmänkin kulisseissa.

Yksi helpotuksen aihe Sipilän kannalta saattaa olla sekin, että Antti Kaikkonen (kesk.) luopui vapaaehtoisesti suuren valiokunnan varapuheenjohtajan paikalta. Puoluerahoitussotkut alkavat ehkä viimein mennä unholaan.