Keitä ovat Hausjärven metsähaudan mysteerivainajat? KRP:n apuna DNA-määritys sekä yleisövihjeet

KRP:n rikosteknisen laboratorion luututkimukseen erikoistunut tutkija on selvittänyt vainajien kuolinsyytä ja muita jäänteistä saatavissa olevia tietoja.

Keskusrikospoliisin tutkinnanjohtaja Olli Töyrään mukaan KRP haluaisi tehdä tutkinnan loppuun ja selvittää vainajien henkilöllisyyden sekä mahdolliset omaiset.  

– Toivomme saavamme näiden vainajien tarinan päätökseensä, sanoo tutkinnanjohtaja Olli Töyräs.

Töyräs sanoo, että vainajien henkilöllisyyden selviämiseksi KRP tarvitsee yleisövihjeitä sekä kansalaisten perimätietoa omasta suvusta.

– Olemme saaneet jo vihjeitä ja perimätietoa, mutta tietoa kaivataan yhä lisää. Vielä emme ole saaneet vinkkejä mahdollisista omaisista tai vainajien nimistä.

– Voimme käyttää apuna DNA-määritystä ja kemiallista sormenjälkeä. Voimme sen avulla yhdistää ja varmentaa elossa olevia sukulaisia ja sukuhaaroja.

Töyrään mukaan sata vuotta vanhojen vainajien tunnistaminen hampaiden avulla ei onnistu. 

– Nykyajan ihmisten kohdalla sekin olisi mahdollista. 

Keskusrikospoliisi kaipaakin nyt yleisön tietoja haudassa olleista vainajista. Etenkin niitä, jotka ovat vierailleet metsähaudalla, pyydetään olemaan yhteydessä poliisiin sähköpostilla. Vihjeet voi lähettää osoitteeseen rikosvihje.krp@poliisi.fi.

Vainajat sisällissodassa taistelleita nuoria miehiä 

Alueella kulkeneen perimätiedon mukaan hautaan on laskettu punaisten puolella taistelleita nuoria miehiä vuonna 1918 käydyn sisällissodan yhteydessä.

Maanomistajan mukaan haudalla on aina ollut risti ja joku on vienyt sinne kukkiakin. Eräs paikallinen asukas oli nähnyt haudalla vierailijoita viimeksi 1990-luvun alussa ja tuolloin kolmen autokunnan voimin.

Alueen paikallishistoriaa perkaavan teoksen mukaan yksi vainajista saattaisi olla Kurun punakaartin vartiomies, joka oli syömässä eväitään Kurun koulun portilla, kun saksalaiset ampuivat hänet.

Lisäksi haudassa saattaisivat olla Lavinnon kylältä kotoisin olevat nuorukaiset, jotka etsivät ruokapaikkaa lähellä saksalaisten esikuntaa Hikiässä. Perimätiedon mukaan saksalaiset ampuivat nuorukaiset kiinnioton ja heikosti sujuneen kuulustelun päätteeksi.

Nuorin vainajista 13–16-vuotias

Vainajia ei ole pystytty yksilöimään tarvittavalla tarkkuudella Suomen Sotasurmat 1914–1922 -tietokannasta, jossa on kaikkiaan liki 40 000 henkilön nimet. Lavinnon kylästä kotoisin olleiden nuorukaisten henkilöllisyydestä on kuitenkin saatu toista kautta tietoa, johon pyritään saamaan vahvistus.

Historiatietojen ja luututkimuksen perusteella vainajista tiedetään seuraavaa. Nuorin vainajista on ollut kuollessaan noin 13–16-vuotias ja toisiksi vanhin noin 16–21-vuotias. Kolmas on ollut noin 20–30-vuotias ja neljäs noin 30–40-vuotias.

Heidän epäillään kuolleen 21.4.–22.4. 1918 välisenä aikana, koska tuolloin Saksan Itämeren Divisioona valtasi Hyvinkään ja Riihimäen. Oletuksen mukaan heidät on luettu sisällissodassa punakaartilaisiksi ja he ovat kuolleet todennäköisesti Hikiässä.

Luututkimuksen perusteella tiedetään, että kaikilla vainajilla on ampumavammoja.