Digitaalisten verkkoalustojen kautta välitettävä keikkatyö muokkaa työmarkkinoiden kuvaa myös Suomessa, ennustaa Työterveyslaitos. Muutoksen vauhti ja laajuus ovat kuitenkin vielä hämärän peitossa.
Töiden teettäjät tarjoavat verkkoalustoilla tavallisesti lyhytaikaisia työtehtäviä ja projektityötä. Työntekijät poimivat näiltä virtuaalisilta toreilta keikkoja, eikä perinteisiä kirjallisia työsopimuksia yleensä synny.
Alustat voivat tarjota yhden tavan hankkia lisäansioita. Ammattijärjestöt ovat kuitenkin olleet huolissaan palkkojen polkemisesta, pelisääntöjen puutteesta ja siitä, riittääkö silpputyö elättämään työntekijän.
– Digitaalisten työnvälitysalustojen perusperiaatteena on se, että ensiksi ehtinyt saa työn. Tehtävät voivat vaihdella kotiavusta asiantuntijatyöhön, kuten kielenhuoltoon, taustoittaa tutkija Sari Käpykangas Työterveyslaitokselta (TTL).
Verkkovälitteinen työ tuo vain harvalle koko elannon. Keikkoja haetaan lähinnä lisäansioiden toivossa.
Ruotsissa jo paljon nuoria työnhakijoita
– Suomessa keskustelu työnvälitysalustoista on ollut vähäistä, mutta se on vilkastumassa, arvioi vanhempi tutkija Mervi Hasu TTL:stä.
Laitos tutkii talouden muutosta ja työnteon uusia muotoja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun johtamassa ja Suomen Akatemian rahoittamassa Swipe-hankkeessa. Siinä on mukana myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitos.
Ruotsissa ja Englannissa alustavälitteistä työtä on tehnyt aikuisista eräiden arvioiden mukaan jo 11-12 prosenttia ja töitä niiden kautta on hakenut noin viidennes.
Usein tehtävät liittyvät toimistotöihin, rutiininomaiseen klikkaustyöhön sekä siivoukseen ja lastenhoitoon kodeissa, mutta myös asiantuntijatehtäviä on tarjolla. Ruotsissa yli puolet alustan käyttäjistä on 16-34-vuotiaita.
Hasu vertaa itsensätyöllistämistä netin kautta perinteiseen freelance-toimintatapaan.
– Henkilöstövuokrauksesta alustat eroavat niin, että usein vuokrafirma yrittää löytää työntekijälle uuden pestin, kun edellinen loppuu. Sen sijaan alustan käyttäjä etsii töitä itse.