Työvuoroshoppailu antaa työntekijöille valinnanvaraa, mutta riittääkö lauantai-illoille tekijöitä?

Työvuoroshoppailu on yksi modernin työelämän yleistyvistä ilmiöistä. Termiä voidaan tulkita monin eri tavoin, mutta pohjimmiltaan kyse on vuokratyöläisten harrastamasta optimaalisten työvuorojen valikoinnista.

Mutta miten käy esimerkiksi lauantai-iltojen vuoroille, jotka eivät houkuttele juuri ketään?

Baronan toimitusjohtaja Lassi Määtälle vuoroshoppailu on tuttu ilmiö. Suomen johtavan vuokratyötä tarjoavan henkilöstöyhtiön kapteenina hän näkee työntekijöiden vapauden lähtökohtaisesti positiivisessa valossa.

”Valinnanvapaus pitääkin olla. On meidän tehtävämme löytää tekijä kaikille vuoroille.”

Shoppailumentaliteetti näkyy Määtän mukaan erityisesti sunnuntaivuoroissa. Lisäkorvaukset kiinnostavat tekijöitä ja vuorot täyttyvät nopeasti. Haastavimpia täyttää ovat lyhyet tai pituudeltaan epävarmat vuorot.

”Tapahtuma-alalla on tarjolla vuoroja, joiden pituudeksi ilmoitetaan jotain yhden ja kahdeksan tunnin välillä. Tällaisiin on työntekijöiden luonnollisesti hankalaa sitoutua.”

Vuokratyönteon yleistyessä alan käytännöt alkavat muuttua rennommiksi ja työvuorot lyhyemmiksi.

”Työsuhdepohjaisesti tarjoamiemme vuorojen minimikesto on käytännössä neljä tuntia, mutta esimerkiksi kevytyrittäjäpohjaisessa toiminnassa yksi toimeksianto saattaa kestää vaikka vain yhden ruokalähetyksen ajan tekijän valinnasta riippuen”

Ei tyhjiä vuoroja

Lyhyistä kestoista huolimatta harva vuoro jää kokonaan ilman tekijöitä. Määtän mukaan epäedullisten työvuorojen täyttäminen on vuosien myötä helpottunut.

Muutosta hän perustelee saatavilla olevien tekijöiden kasvavalla määrällä ja nuorten muuttuvilla työskentelytavoilla. On ihmisiä, jotka ovat halukkaita tekemään juurikin lyhyitä vuoroja vapaa-ajan maksimoimiseksi.

On myös vuoroja, joihin tekijöitä ei kestosta riippumatta riitä jonoksi asti.

”Erityisen haastavaa on löytää tekijöitä maanantain asiakaspalveluvuoroihin. Tyytymättömät asiakkaat ovat juuri tällöin liikkeellä sankoin joukoin”, Määttä kertoo.

Määttä uskoo työvuoroshoppailun olevan olennainen osa vuokratyöskentelyä. Kaikki eivät hänen mukaansa halua sitoutua edes esimerkiksi kolmen viikon mittaisiin työsuhteisiin.

”Aiheesta tehdään varmasti tulevaisuudessa tutkimuksia, mutta oman kokemuksen mukaan taustalla on entistä lyhytsyklisempi ajattelu. Erityisesti nuoret arvostavat vapautta itsevalinnassa.”

Valinnanvapautta korostavaa ajattelutapaa Määttä ei pidä huonona. Tästä aiheutuvat haasteet ovat vuokratyöntekijöitä tarjoavien alustojen, kuten Baronan ratkaistavissa.

Alustatalous kehittyy

Määttä näkee käynnissä olevan muutoksen. Alustoilla alkaa olla yhä kattavampi valikoima erilaisia työtehtäviä. Monet yritykset ostavat palveluita mielellään alustoilta sen sijaan, että palkkaisivat työntekijöitä itse. Edelläkävijöistä hän nostaa esimerkeiksi yksityisyrittäjiä hyödyntävät Uberin ja Woltin.

Lue myös: Mohammed Musah tienaa Wolt-kuskina 5 600 euroa kuussa – se on liikaa, ja nyt hänet karkotetaan Suomesta

Alustoja automatisoidaan nyt entistä tehokkaammiksi. Tavoitteena on saada vuorot täytettyä entistä nopeammin, Määttä kertoo.

Henkilöstöpalvelualan muutoksesta kertoo myös Eezyn tiistaina julkaisema odotuksia huonompi toisen vuosineljänneksen tulos. Henkilöstöyhtiö on laskenut ohjeistustaan tälle vuodelle esimerkiksi sairaspoissaolojen ja kustannusnousujen takia.

Odotuksia huonommasta tuloksesta huolimatta Eezyn toiminta on jatkuvassa kasvussa. Automaatio maistuu toisellekin vuokratyötä tarjoavalle yhtiölle.

”Tavoitteenamme on myös parantaa merkittävästi kannattavuuttamme erityisesti tehokkuutta lisäämällä. Tehokkuus kasvaa, kun lisäämme automaatiota ja koneoppimista toiminnassamme”, Eezyn toimitusjohtaja Sami Asikainen kertoo yhtiön tiedotteessa.