Vuokratyön yleistymisen myötä myös työntekijöiden harrastama "työvuoroshoppailu" yleistyy. Shoppailumentaliteetti näkyy erityisesti sunnuntaivuoroissa.
Työvuoroshoppailu on yksi modernin työelämän yleistyvistä ilmiöistä. Termiä voidaan tulkita monin eri tavoin, mutta pohjimmiltaan kyse on vuokratyöläisten harrastamasta optimaalisten työvuorojen valikoinnista.
Mutta miten käy esimerkiksi lauantai-iltojen vuoroille, jotka eivät houkuttele juuri ketään?
Baronan toimitusjohtaja Lassi Määtälle vuoroshoppailu on tuttu ilmiö. Suomen johtavan vuokratyötä tarjoavan henkilöstöyhtiön kapteenina hän näkee työntekijöiden vapauden lähtökohtaisesti positiivisessa valossa.
”Valinnanvapaus pitääkin olla. On meidän tehtävämme löytää tekijä kaikille vuoroille.”
Shoppailumentaliteetti näkyy Määtän mukaan erityisesti sunnuntaivuoroissa. Lisäkorvaukset kiinnostavat tekijöitä ja vuorot täyttyvät nopeasti. Haastavimpia täyttää ovat lyhyet tai pituudeltaan epävarmat vuorot.
”Tapahtuma-alalla on tarjolla vuoroja, joiden pituudeksi ilmoitetaan jotain yhden ja kahdeksan tunnin välillä. Tällaisiin on työntekijöiden luonnollisesti hankalaa sitoutua.”
Vuokratyönteon yleistyessä alan käytännöt alkavat muuttua rennommiksi ja työvuorot lyhyemmiksi.
