Kaupunkipyöriä ja sähköautoja – liikenteen päästöjä vähennetään kaupungeissa aktiivisesti

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) väläytti kesäkuun lopussa Lännen Median haastattelussa, että kaupungeille voisi tulla velvoite vähentää liikenteen päästöjä alueellaan. Berner sanoi, että kaupungit saisivat itse valita, miten päästövähennyskiintiön saavuttavat.

Turun kaupunkikehitysryhmän johtaja Pekka Sundman sanoo, että päästöjen vähentämiseksi tehdään töitä jo ilman vaatimuksiakin.

– Turulla on tavoite olla vuoteen 2040 mennessä hiilineutraali kaupunki ja sen eteen tehdään jo koko ajan työtä.

Jyväskylän kaupungin liikenneinsinööri Timo Vuoriainen pitää mielenkiintoisena sitä, että valtio haluaisi siirtää velvoitteita kuntien vastuulle.

– Voisi kuvitella, että valtiolla itsellään olisi enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa asiaan. Jos valtio esimerkiksi muuttaisi lainsäädäntöä niin, että kaupungeilla olisi mahdollisuus rajoittaa liikennettä vaikka siten, että toisina päivinä ajaminen olisi sallittu parillisella rekisterinumerolla ja toisina parittomalla, Vuoriainen sanoo.

Hän kuitenkin myöntää, että sellaiset toimenpiteet olisivat melko kovia.

Suurin osa päästöistä ei tule liikenteestä

Pekka Sundmanin mukaan liikenteen osuus Turun päästöistä on noin viidenneksen. Suurin osa hiilidioksidipäästöistä tulee lämmityksen tuotannosta, kuten Espoossakin.

– Kaupungin ilmasto-ohjelmaan sisältyy muun muassa sähköautoilun edistämistä koskevia toimenpiteitä, kertoo johtava ympäristöasiantuntija Leena Sjöblom Espoon kaupungilta.

Espoossa kaupungin ensimmäinen itse rakentama latauspiste valmistui vastikään luontokeskus Haltiaan Nuuksioon. Julkisia latauspisteitä on tarkoitus rakentaa lisääkin. Jyväskylään valmistuu lähiaikoina kaksi biokaasun tankkauspistettä. Turussa taas on arvioitu, että kaupungissa olisi tarve noin 70 latauspisteelle muutaman vuoden aikana.

Leena Sjöblom myöntää, että liikenteen päästöjen vähentämistavoitteet ovat kovia ja että pelkällä vapaaehtoisuudella ei välttämättä päästä riittävän nopeasti riittävän hyviin tuloksiin.

– Espoon ilmasto-ohjelman toimenpiteet ovat ehkä enemmän kannustavia kuin pakottavia. Liikenteen päästöihin liittyviä päätöksiä tehdään paljon yksilötasolla, mutta kaupungilla voi olla monenlaisia rooleja asiassa.

Autoilun suoraa rajoittamista ei Sjöblomin mukaan ole Espoossa nähty hyvänä lähestymistapana.

– Tarkoituksena on pyrkiä luomaan mahdollisuuksia siihen, että mahdollisimman suuri osa matkoista voitaisiin tehdä muuten kuin omalla autolla.

Kaupunkipyörien suosio kasvaa

Jyväskylässä joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvoivat viime vuonna noin 10 prosenttia. Suurena syynä tähän Timo Vuoriainen pitää markkinointiin ja lipputuotteisiin panostamista.

– Joukkoliikenne on tehty tietyllä tavalla näkyväksi ja mahdollisimman helpoksi käyttää.

Espoossa kaupunkipyörillä on tarkoitus päästä ensi vuonna polkemaan koko metron varrella ja myös Turussa päätös kaupunkipyörien hankkimisesta on tehty.

Ensimmäiset sähköbussit Turussa otettiin käyttöön viime syksynä.

Espoossa länsimetro aloittanee liikenteen syksyllä, ja Länsiväylän bussikaistat jäävät vähemmälle käytölle.

– Länsiväylä on valtion tie, ja valtio on linjannut, että tulevaisuudessa näillä bussikaistoilla voisi ajaa myös vähäpäästöisillä autoilla, Sjöblom kertoo.