Aivan viime viikkoina on Keravalla ilmestyvässä Keski-Uusimaa-lehdessä ollut paljon juttua myymälänäpistyksistä. Paikalliset kauppiaat ovat tilittäneet tuntojaan alati lisääntyvästä juoksukaljabuumista ja laatutietoisista juusto- ja sisäfileevarkaista. Eikä väkivaltaakaan ole puuttunut kiinniottoyrityksissä.
Poliisi on melko voimaton, koska samoille henkilöille kirjoitellaan sakkoja revittäviksi. Niitähän ei ole vuoden 2008 jälkeen enää muunnettu vankeudeksi. Siis ammattinäpistelijä pääsee ilman rangaistusta edelleen, kirjoittaa MTV Uutisten uusi kolumnisti Juha Rautaheimo.
LUE MYÖS: Kauppiaan hätähuuto: Lakimuutos näkyy karulla tavalla
Positiivinen uutinen on ollut Motonet-kauppaketjun aloittama menettely. Näpistykset on saatu oleellisesti vähenemään sillä, että kauppiaat eivät suostu sakkoon, vaan vaativat näpistelijälle rangaistusta ja myös korvauksia. Asiassa tehdään esitutkinta ja juttu käsitellään tuomioistuimessa. Tuomioistuimen määräämän rangaistuksen voi joutua edelleen lusimaan. Motonetin turvallisuuspäällikön mukaan menettely on toiminut. Tässä siis esimerkki siitä, että kiinnijääminen ja seuraamus vaikuttavat ennaltaestävästi.
Kun poliisin antamien sakkojen muuntaminen päättyi vuonna 2008, kirjoitin Murharyhmä-lehden syksyn 2011 numeroon yhden todellisen esimerkin elävästä elämästä. Mikään ei siis ole muuttunut, ja vanhakin kirjoitus on hyvin kestänyt aikaa. Lainaan siis seuraavassa osittain omaa juttuani.
Tapaus Nikke
Viime aikoina on julkisuudessa käyty keskustelua siitä, että näpistelijöiden ”hoito” ei välttämättä kuuluisi poliisille. Kauppaliikkeiden vartijat ryhtyisivät antamaan näpistelijöille rikemaksuja. Kerron tässä etulinjan esimerkkinä erään näpistelytarinan.
Keskiviikkona 10.8.2011 klo 15.55 poliisi hälytettiin Kampin keskukseen, missä oli otettu kiinni muuan Nikke. Hänen kerrottiin anastaneen elintarvikkeita ja tapaukseen oli liittynyt myös väkivaltaa.
Selvityksissä ilmeni, että kaupan kassana työskennellyt nainen oli nähnyt miehen kävelevän kassan ohi ja hänen laukustaan oli pilkottanut liikkeen tuotteita. Kassanhoitaja oli pyytänyt miestä näyttämään kuitin ostoksistaan, mutta mies oli sännännyt pakoon. Kassanhoitaja oli juossut perään ja pyytänyt kollegaansa avuksi. Mies oli otettu kiinni liikkeen tiloissa, ja häntä oli pyydetty takahuoneeseen jatkoselvittelyyn. Yllättäen hän oli ryhtynyt rimpuilemaan, ottanut käteensä injektioneulan ja lyönyt sillä käteen miespuolista kassanhoitajaa. Samalla hän oli ilmoittanut olevansa HIV-positiivinen. Se ei kyllä pitänyt paikkaansa.
Paikalle oli tullut vartijoita, jotka saivat miehen talttumaan ja luovuttivat hänet liikkeeseen kutsutulle poliisipartiolle. Miehen anastama sisäfilee ja muut elintarvikkeet saatiin myyntikuntoisina takaisin. Anastetun omaisuuden arvo oli 42,20 euroa.
Näpistys muuttuikin siis tällä kertaa ryöstön yritykseksi ja tavanomaisen näpistyssakon asemesta hänet pidätettiin. Tutustuttuani miehen taustaan kävi ilmi, että hän oli vuoden 2011 aikana saanut jo 85 poliisin antamaa sakkoa näpistyksistä. Kaikkiaan hänen tililleen oli kertynyt pääasiassa näpistysjuttuja yhteensä 258 kappaletta. Enimmäkseen hän näytti anastaneen laatuelintarvikkeita, kuten sisäfileetä. Olutkin näytti maistuneen. Hän asui "firman piikkiin" ja valmisti itse gourmet-ateriansa anastamistaan tuotteista. Näppärästi voi päätellä, että ehkä joka viides tai kymmenes näpistys oli johtanut kiinnijäämiseen, joten toteutettujen juttujen määrä lienee aika mittava.
Vaadin Niken vangittavaksi ryöstön yrityksestä ja perustelin vangitsemisen erityistä edellytystä sillä, että hän jatkaa rikollista toimintaa. Avustajan mielestä vaatimus oli tietenkin kohtuuton, koska Nikke oli vain harmiton näpistelijä.
Hänet kuitenkin vangittiin. Tietenkin vangitsemista käsiteltiin vielä uudelleen kahden viikon kuluttua, jolloin avustaja kertoi Niken kärsineen krapulansa, eikä hän enää jatkaisi moista touhua. Minä en uskonut, eikä uskonut oikeuskaan. Avustajan tilipussi tietenkin lihoi valtion varoista.
Paraniko krapula?
Nikke vapautui 24.10.2011 saatuaan muutaman kuukauden tuomion. Katsoin huvikseni, miten tuo krapula oli parantunut. No ei ollut. Mies oli heti vapautumispäivänään aloittanut näpistelyn ja juttuja on kertynyt parin viikon ajalta jo 10. Sakkoja oli taas kaikista kirjoitettu.
Tämä tuolloin 30-vuotias mies ja tuhannet muut nauravat sille, että saavat poliisilta näpistyssakon. Se ei johda nykyään mihinkään, koska sen maksamattomuutta ei muunneta vankeudeksi. Sakot revitään saman tien ja anastelua jatketaan. Mitään seuraamusta ei siis tule.
Onko tämä todella yhteiskunnan ja kansalaisten syvien rivien käsitys omaisuusrikoksista? Ei todellakaan ole. Poliisin antamien sakkojen muuntaminen jollakin suhteella vankeudeksi olisi ehdottomasti palautettava, jotta edes joskus saataisiin pieni katko rikoskierteeseen ja tulisi myös konkreettinen seuraamus.
Miten nämä asiat muka hoidettaisiin vartijoiden kirjoittamilla näpistelyrikemaksuilla? Lopputuloksen kannalta tilanne olisi varmaan sama, eli ne olisivat aivan turhia. Näillä elämälle vierailla keskusteluilla ja vähättelevillä kannanotoilla päädytään varmaan siihen, että näpistys kohta poistetaan rikoslaista turhana ja tällainen pikkurikos hyväksytään pienenä hauskana kepposena.
Kyseinen tapaus on siis noin seitsemän vuoden takaa, mutta se on edelleen ajankohtainen. Jos ammattinäpistelijä välttää työtapaturman eli ei syyllisty väkivaltaan, hän jää edelleen rangaistuksetta. Joko nyt olisi aika muuttaa asioita?
Juha Rautaheimo on eläkkeellä oleva Helsingin poliisin rikosylikomisario. Hän on yksi neljästä uudesta rikos- ja oikeuskolumnistista MTV.fi:ssä. Muut ovat käräjätuomari Petra Spring, vakuutusetsivä Christian Rönnbacka sekä entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero. Kukin heistä kirjoittaa MTV Uutisten nettisivuille kerran kuussa.
2:04
