Voisiko työterveys määrätä tartuntatautipäivärahoja jatkossa? Osa kunnista ei enää pysty jäljitystyöhön

3:36
HUSin Lehtonen: Testaus ja jäljitys on nyt lähes turhaa, hoitajien riittävyys turvattava – "Se väki on pois oikeasti sairaiden ihmisten hoitamisesta" (MTV Uutiset Live 8.1.2022)

Työntekijöitä ja työnantajia uhkaa paikoin kohtuuttomat sosiaaliturvan menetykset sen takia, että karanteeni- ja eristyspäätöksiä ei ehditä koronatapauksissa tekemään. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja työmarkkinajärjestöt yrittävät yhdessä ratkaista nopeasti tätä tartuntatautipäivärahaan liittyvää ongelmaa.

SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärven mukaan pohdinnassa on muun muassa, miten tartuntatautipäivärahojen määräysoikeuden voisi laajentaa ainakin työterveyshuolloille, mutta mahdollisesti myös yleislääkäreille.

Tällä hetkellä tartuntatautipäivärahan saamiseksi pitää olla julkisen sektorin infektiolääkärin todistus ja karanteenimääräys.

–  Se on hyvin pieni ja rajattu joukko, joka tavanomaisessa lukumäärältään vähäisessä tartuntatautitilanteessa on toimiva ratkaisu, mutta nyt kun ollaan laajassa ja nopeasti leviävässä epidemiavaiheessa, ei infektiolääkäreiden määrä ja työaika riitä, Työläjärvi sanoo STT:lle.

Jotkut kunnat ovat jo ilmoittaneet luopuvan pääosin jäljittämisestä ja karanteenien asettamisesta, koska omikronmuunnos leviää niin vauhdilla, etteivät resurssit riitä.

Työläjärven mielestä tartuntatautilaki on edelleen validi ja tartuntatautipäiväraha pitäisi pystyä maksamaan karanteenin ja eristyksen tilanteissa. Siksi todistusoikeuden laajentaminen olisi hänen mielestään ensisijainen keino.

–  Mielestäni edelleenkin pitäisi taudin leviämistä pyrkiä rajoittamaan. Pienistäkin oireista pitäisi jäädä kotiin ja olisi hyvä, jos on selkeä altistuminen tiedossa, että testaus tehdään ja odotellaan sitten sitä testituloksen valmistumista. Mutta jos jäät vaille toimeentuloa siltä ajalta, se on työntekijälle kohtuuton tilanne.

Tartuntatautipäivärahan määräysoikeuden laajentaminen saattaa vaatia lainmuutosta, mutta jos löytyisi mahdollisuus, että nykypykälien valossa tulkintaa voisi väljentää, olisi se nopeampi vaihtoehto, Työläjärvi arvioi.

Asiasta ei ole vielä päätöksiä, mutta henkilökohtaisesti hän kannattaa, että näin edettäisiin. Tartuntatautipäivärahan voisi saada ilman karanteeniakin, mutta siihen liittyisi vahva suositus karanteenista silloin, kun on altistunut koronalle ja eristyksestä, kun tauti on päällä.

Ongelmallinen ja sekava tilanne

Työläjärven mukaan tartuntatautipäiväraha on useimmissa tapauksissa huomattavasti parempi tasoltaan kuin tavallinen sairauspäiväraha. Se tähtää täyteen ansiotulomenetykseen, eikä siinä ole omavastuuaikaa.

Kelan tartuntatautipäivärahaa maksetaan joko työnantajalle tai työntekijälle riippuen siitä, maksaako työnantaja työntekijälle palkkaa eristyksen tai koronakaranteenin ajalta. Päivärahan myöntämisen edellytyksenä on ollut päätös karanteenista, eristämisestä tai määräys työstä poissaolosta.

–  Tartuntatautipäiväraha on selvästi parempi etuus työntekijälle. Se on myös työnantajalle selvästi parempi vaihtoehto, jos työnantaja maksaa palkkaa. Jos sairastuvia työntekijöitä tulee runsaasti, niin kuin nyt tällä hetkellä on tilanne, voi työnantajallekin tulla ihan merkittäviä taloudellisia menetyksiä.

Viiveet testauksessa, jäljityksessä ja karanteenipäätöksissä ovat aiheuttaneet hankaluuksia ainakin pääkaupunkiseudulla jo aiemminkin.

–  Tilanne on ilman muuta ongelmallinen ja hyvin sekava, kun on erilaisia ohjeita eri puolilla Suomea, eri kunnissa ja eri sairaanhoitopiirien alueilla, Työläjärvi sanoo.

Duunarialoilla, joissa etätyö ei pääsääntöisesti ole mahdollista, on erityisen vaikeaa omatoimisesti ratkaista, tuleeko töihin vai jääkö karanteeniin.

Sosiaaliturva kuuluu myös terveydenhuollolle

Muun muassa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtaja Mika Salminen on ehdottanut karanteenien tilalle sairauslomia ja joustoa siihen, että työntekijät voisivat olla nykyistä pidempään omalla ilmoituksella pois töistä. Uudenmaan kunnat puolestaan ovat todenneet, että sosiaaliturva ei yksinään ole kestävä syy laatia yksilönvapautta voimakkaasti rajaavia päätöksiä.

Työläjärvi ymmärtää, että tilanne on kunnille, sairaanhoitopiireille ja palveluntuottajille vaikea.

–  Parhaansa he varmasti yrittävät, mutta meillä on sairastamiseen, työkyvyttömyyteen ja tartuntatauteihin liittyvää sosiaaliturvaa, joiden mahdollistamisessa on terveydenhuollolla lakisääteinen rooli.

–  Nyt on tavallaan ulkoistettu se, että sosiaaliturvaan tai sairastetun taudin myötä koronapassiin liittyvät asiat eivät kuuluisikaan terveydenhuollon tehtäviin, mutta mielestäni ne ehdottomasti kuuluvat. Totta kai pitää potilaat hoitaa ja rokotusten pitää pyöriä, mutta pitää myös toimia sillä tavalla, että työntekijät ja työnantajat saavat sen sosiaaliturvan, johon heillä on lakisääteinen oikeus.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja