Katainen: Kreikan velkakestävyys suurin kompastuskivi

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) mukaan Kreikan velkakestävyys on Brysselin EU-huippukokouksen suurin kompastuskivi.

EU-maiden johtajat etsivät huippukokouksessaan ratkaisuja Kreikan velkakriisiin, pankkien pääomittamiseen ja euroalueen väliaikaisen vakausrahaston vahvistamiseen.

– Vaikein kysymys on Kreikan velkakestävyys, Katainen sanoi tiedotustilaisuudessaan ennen huippukokouksen alkua.

Kreikan velkakriisin hoidossa on viime päivinä keskusteltu erityisesti yksityisen sektorin sijoittajien roolista. Tiedotusvälineissä on esitetty, että yksityiset sijoittajat saattavat joutua nielemään jopa 60 prosentin tappiot Kreikka-lainoistaan.

Mitä tarkoittaa pankkien pääomittaminen?

Vakausrahaston vahvistaminen toinen vaikea kysymys

Toiseksi vaikein kysymys Kataisen mukaan on vakausrahaston vahvistaminen. Euromaat haluavat vakausrahaston avulla rakentaa palomuurin esimerkiksi Espanjan ja Italian ympärille, jotta Kreikan velkakriisi ei pääse leviämään.

Kataisen mukaan vakausrahaston vahvistamisessa saatetaan käyttää niin sanottua vakuutusmallia, jolloin vakausrahasto antaisi osittaisen vakuutuksen ongelmamaiden joukkovelkakirjalainoille, mikä puolestaan pudottaisi niiden korkoja.

Suomenkin täytyy varautua pankkien pääomittamiseen

Kataisen mukaan myös Suomen on varauduttava pankkien pääomittamiseen ja niiden varainhankinnan turvaamiseen, vaikka todellista tarvetta tuskin on.

– Mekin todennäköisesti tulemme näitä toimia tekemään, vaikka on hyvin epätodennäköistä, että suomalaispankit tarvitsisivat pääomitusta tai varainhankinnan takuuta.

Katainen totesi, että EU-maiden on näinä päivinä pystyttävä sopimaan mallista, jonka avulla pankit kestävät markkinoiden epävarmuutta ja pystyvät jatkamaan varainhankintaa.

Hän toisti myös, että ensisijaisesti pankkien pitää käydä omistajiensa kukkarolla, sitten tarvittaessa valtion ja vasta aivan viime hädässä EU:n väliaikaisen vakausrahaston.

Kataisen mukaan pääomittamiseen pitää varautua lainsäädännössä jo kilpailun vääristymisen estämiseksi, kun muualla Euroopassa ryhdytään siihen.

Hän arvioi, että toimet muistuttavat vuoden 2008 finanssikriisin johdosta tehtyä varautumista. Tuolloin Suomi varautui muun muassa takaamaan pankkien välisiä lainoja sekä antamaan niille suoria valtion pääomalainoja.

(MTV3 - STT)

Katso Helena Petäistön raportti Brysselistä (Seitsemän uutiset 23.10.2011)

Lue myös:

    Uusimmat