Työttömyys kasvoi erityisesti johtajilla ja asiantuntijoilla.
Keski-Suomessa oli heinäkuun lopussa yhteensä 18 722 työtöntä työnhakijaa.
Se on 1 197 enemmän kuin vuotta aiemmin. Heistä 897 oli kokoaikaisesti lomautettuja, joka on vähemmän kuin vuosi sitten.
Pitkäaikaistyöttömiä oli 1361 enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Uusia avoimia työpaikkoja oli 228 vähemmän verrattuna edellisvuoteen.
Koko Keski-Suomessa työvoimasta 14,8 prosenttia oli työttömiä työnhakijoita. Tästä osuudesta selvästi eniten oli Äänekoskella (16,3 prosenttia), kun taas Luhangassa heitä oli vähiten (8,7 prosenttia). Samalla Luhangassa työttömiä oli selvästi vähemmän kuin ennen (-31,4 prosenttia).
Työttömien määrä nousi etenkin johtajien keskuudessa (95,2 prosenttia) sekä rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden ammattiryhmässä (8,7 prosenttia). Työttömyys taas laski eniten ammatteihin luokittelemattomien ryhmässä (-12 prosenttia).
Lue lisää: Työministeri Marttinen: Nuorisotyöttömyyteen valmistellaan täsmälääkkeitä
Keski-Suomessa oli uusia avoimia työpaikkoja 678, joka on 228 vähemmän kuin vuosi sitten. Heinäkuussa oli avoinna yhteensä 1 543 työpaikkaa, joka on 499 vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuosi sitten.
Näissä ammattiryhmissä eniten työttömiä
Keski-Suomen seutukunnilla eniten työttömiä oli ryhmässä, joiden ammatti ei ole tiedossa. Merkittävän osan tästä ryhmästä muodostaa maahanmuuttajataustaiset työttömät, joilla ei ole ammattia tai sitä ei ole voitu määritellä.
Jyväskylän seutukunnilla ammateista korostuvat myyjät, lähihoitajat, lastenhoitotyöntekijät, ravintola- ja suurtaloustyöntekijät. Lisäksi korostuvat moottoriajoneuvojen asentajat sekä korjaajat ja talorakentajat.
Muilla Keski-Suomen seutukunnilla etenkin lähihoitajat ja myyjät ovat työttöminä.
Etenkin asiantuntijatyötä tekevien ihmisten työttömyys on tällä hetkellä poikkeuksellisen suurta. Syynä on talouden heikko suhdanne, joka vaikuttaa asiantuntijatyöhön kaikilla toimialoilla. Julkisen talouden vaikeudet näkyvät siten, että julkisella puolella on aiempaa vähemmän työpaikkoja avoinna, mistä käydään tällä hetkellä kovaa kilpailua.
Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akavan mukaan korkeasti koulutettujen työttömyys lähtee yleensä ensimmäisenä nousuun ja kääntyy laskuun viimeisenä. Tämä johtuu siitä, että taloudellisesti vaikeina aikoina suunnitellaan vähemmän uutta, johtamista ja kehittämistä.
Talouden kasvaessa korkeasti koulutettujen työttömyys vähenee yleensä vasta sitten, kun uusia projekteja ja investointeja uskalletaan käynnistää.
Useiden ennusteiden mukaan Suomen talouden uskotaan kääntyvän kasvuun vuoden 2025 lopulla. Työ- ja elinkeinoministeriön työmarkkinaennusteen mukaan työttömyys vähenisi vasta vuoden 2026 alussa. Johtajien ja asiantuntijoiden työttömyys vähenee todennäköisesti hitaammin kuin muiden alojen työttömyys.
Tilastojärjestelmässä on ollut ongelmia, joten avoimien työpaikkojen määrät voivat olla osittain epävarmoja koko maassa.