Sekä työttömien että työllisten määrä kasvoi – alivaltiosihteeri selittää, mistä työmarkkinoiden paradoksi johtuu

Yllättävä tutkimustulos: Palkka ei ole ykkössyy työntekijän lähtemiselle 1:17
Yllättävä tutkimustulos: Palkka ei ole ykkössyy työntekijän lähtemiselle

Sekä työllisten että työttömien määrä on tuoreiden tilastojen mukaan noussut. Tänään julkaistiin sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimus että Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) Työnvälitystilasto.

Alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kertoo TEMin verkkosivuilla surullisen tosiasian olevan se, että reippaasti yli 100 000 työsuhdetta jäi viime vuonna solmimatta työvoiman saatavuusongelmien takia ministeriön asiantuntijoiden tekemän arvion mukaan.

–  Rahaksi muutettuna ainakin tämän verran talouskasvua jäi toteutumatta, ja varovasti arvioiden jäimme paitsi puolen miljardin euron parannusta julkiseen talouteen.

Hän lisäksi kertoo, mistä epäloogiselta kuulostava tilanne sekä työttömyyden että työllisyyden samanaikaisesta noususta johtuu.

–  Ensinnäkin on hyvä katsoa erikseen työllisyysastetta ja työttömyysastetta, ne kun eivät ole ihan suoraan toistensa käänteiskuvia. Työllisyysaste mittaa työllisten osuutta koko työikäisestä väestöstä, kun taas työttömyysaste laskee työttömien työnhakijoiden osuuden vain työvoimasta eli työllisten ja työttömien yhteissummasta – eli se on koko väestöikäryhmää pienempi jakaja, hän kirjoittaa.

Pylkkäsen mukaan työllisyysaste on ollut kautta aikojen korkeimmillaan jo jonkin aikaa. Sen sijaan työttömyysaste on ollut nykytasoa matalampi monesti aiemminkin, erityisesti edeltäen laskusuhdannetta esimerkiksi ennen koronavuotta, ennen finanssikriisiä ja ennen 90-luvun lamaa, mutta koskaan aiemmin työpaikkoja ei ole ollut tarjolla yhtä paljon.

–  Työttömät työnhakijat eivät siis työllisty työpaikkoihin jotka ovat avoinna, hän kirjoittaa.

Työllisten määrä kasvoi maanpuolustuksessa

Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan työllisiä oli tämän vuoden huhti–kesäkuussa 20 000 enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Työllisiä oli keskimäärin 2,68 miljoonaa.

Työllisten määrä kasvoi eniten teollisuuden, julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen toimialoilla. Työllisten tekemien työtuntien määrä väheni viime vuodesta 0,7 prosentilla.

Tilastokeskus kertoo, että työttömiä oli vuoden toisella vuosineljänneksellä keskimäärin 232 000, mikä on 26 000 enemmän kuin viime vuoden huhti–kesäkuussa.

Kesäkuussa työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli 8  000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysasteen trendi oli 74,1 prosenttia, mikä on 0,4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisen vuoden kesäkuussa. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 211 000, mikä oli 11 000 enemmän kuin vuosi sitten.

Avoimia työpaikkoja kesäkuussa 123 900

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman Työnvälitystilaston mukaan työttömien työnhakijoiden määrä nousi 4  900 ihmisellä viime vuoden kesäkuusta. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin 61 500. Kaikkiaan kesäkuussa oli avoinna 123 900 työpaikkaa, mikä on 65 900 vähemmän kuin vuosi sitten.

TEMin tilaston mukaan koko maassa oli lomautettuna kesäkuun lopussa 20 800 henkilöä, mikä on 2 700 enemmän kuin viime vuoden kesäkuussa. Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä 15  800 henkilöä.

Pitkäaikaistyöttömiä eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 91 000, mikä on 4 500 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 93  300 eli 1  900 vähemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan. Nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli sata enemmän kuin edellisen vuoden kesäkuussa eli yhteensä 29 900.

Tutkimukset tehdään eri tavalla

Keskeisimpänä erona TEMin ja Tilastokeskuksen tilastoissa on se, että TEMin Työnvälitystilaston lähteenä on TE-toimistojen ja kuntakokeilujen asiakasrekisteri, kun taas Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on otostutkimus.

TEM määrittelee työttömyyden siten, ettei ihmisellä ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoiminnassa. Lisäksi Työnvälitystilastossa kokoaikaisesti lomautetut luetaan työttömiin, mutta päätoimisia opiskelijoita ei. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen työttömyysmääritelmä on tiukempi. Se edellyttää työttömiltä aktiivista työnhakua edeltävien 4 viikon aikana ja valmiutta ottaa työtä vastaan seuraavien 2 viikon aikana.

Kansainvälisesti vertailukelpoisena Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuottaa viralliset työttömyysluvut.

Lue myös:

    Uusimmat