Mitä lähempänä lehtoja ja metsiä tai niittyjen ja peltojen reunamia kotitalo sijaitsee, sitä todennäköisemmin metsähiiri hakeutuu sinne syksyllä tai viimeistään alkutalvesta. Kyseiset alueet ovat nimittäin hiiren luontaisia elinympäristöjä.
Hiiret viihtyvät hyvin myös puutarhoissa ja puistomaisilla alueilla, joita löytyy myös kaupunkien keskustoista, tuholaistorjuntayritys Anticimexin kehityspäällikkö Juha Aro kertoo.
– Esimerkiksi talon iällä tai siisteydellä ei ole merkitystä, eikä uusikaan talo takaa, että jyrsijät pysyisivät loitolla, Aro toteaa.
Enemmän merkitystä on rakenteiden kunnolla. Tavallisin hiirten sisääntuloreitti erityyppisissä taloissa on Aron mukaan allaskaapin takana oleva sähkö-, vesi- ja viemärijohtojen läpivienti, jonka tiivistäminen vaatii vähintään osittaisen keittiökalusteiden purkamisen.
– Hiiret pääsevät sisälle jopa kuuden millin rei’istä. Ne myös mielellään jyrsivät pieniä aukkoja itselleen sopiviksi.
Metsätieteen professori Heikki Henttonen Luonnonvarakeskuksesta muistuttaa, ettei kolojen tarvitse olla lähellä maanrajaa. Hiiret saattavat kiivetä jopa talon seinää pitkin tai päästä katolle talon vieressä olevien puiden kautta. Katon ja pystyseinän välissä on tuuletusaukkoja, joista hiiret pääsevät ensin välikattoon ja sieltä rakenteiden kautta sisätiloihin.
– Hyvä torjuntakeino on laittaa pienireikäistä, viiden millin rautalankaverkkoa seinän ja katon väliin jo talon rakennusvaiheessa, Henttonen sanoo.
Henttonen kertoo, että Suomessa on kolmea hiirilajia, joista metsähiiri on yleisin. Metsähiiren elinpiirin pohjoinen raja kulkee Vaasan ja Joensuun kohdalla.