Mainos

Karu fakta: Uusikaan talo ei takaa, että jyrsijät pysyisivät loitolla – siimahännät hakeutuvat sisätiloihin syksyllä

Mitä lähempänä lehtoja ja metsiä tai niittyjen ja peltojen reunamia kotitalo sijaitsee, sitä todennäköisemmin metsähiiri hakeutuu sinne syksyllä tai viimeistään alkutalvesta. Kyseiset alueet ovat nimittäin hiiren luontaisia elinympäristöjä.

Hiiret viihtyvät hyvin myös puutarhoissa ja puistomaisilla alueilla, joita löytyy myös kaupunkien keskustoista, tuholaistorjuntayritys Anticimexin kehityspäällikkö Juha Aro kertoo.

– Esimerkiksi talon iällä tai siisteydellä ei ole merkitystä, eikä uusikaan talo takaa, että jyrsijät pysyisivät loitolla, Aro toteaa.

Enemmän merkitystä on rakenteiden kunnolla. Tavallisin hiirten sisääntuloreitti erityyppisissä taloissa on Aron mukaan allaskaapin takana oleva sähkö-, vesi- ja viemärijohtojen läpivienti, jonka tiivistäminen vaatii vähintään osittaisen keittiökalusteiden purkamisen.

– Hiiret pääsevät sisälle jopa kuuden millin rei’istä. Ne myös mielellään jyrsivät pieniä aukkoja itselleen sopiviksi.

Metsätieteen professori Heikki Henttonen Luonnonvarakeskuksesta muistuttaa, ettei kolojen tarvitse olla lähellä maanrajaa. Hiiret saattavat kiivetä jopa talon seinää pitkin tai päästä katolle talon vieressä olevien puiden kautta. Katon ja pystyseinän välissä on tuuletusaukkoja, joista hiiret pääsevät ensin välikattoon ja sieltä rakenteiden kautta sisätiloihin.

– Hyvä torjuntakeino on laittaa pienireikäistä, viiden millin rautalankaverkkoa seinän ja katon väliin jo talon rakennusvaiheessa, Henttonen sanoo.

Henttonen kertoo, että Suomessa on kolmea hiirilajia, joista metsähiiri on yleisin. Metsähiiren elinpiirin pohjoinen raja kulkee Vaasan ja Joensuun kohdalla.

Omakotitalojen ja kesämökkien lisäksi se voi yhtä lailla hakeutua rivitaloihin tai jopa kerrostaloihin. Esimerkiksi lintulaudat houkuttelevat niitä.

Kotihiiriä on myös pohjoisempana, mutta ne viihtyvät enimmäkseen karja- ja sikatilojen läheisyydessä. Vaivaishiiri puolestaan hakeutuu lähinnä latoihin.

Jyrsimisestä jopa tulipaloja

Rentokil-tuholaistorjuntayrityksen tekninen päällikkö Jouni Siltala sanoo, että rakenteiden jyrsiminen heikentää eristeiden tehoa ja lisää sitä kautta esimerkiksi lämmityskustannuksia. Vakavampia seurauksia voi tulla viemäriputkien ja sähköjohtojen jyrsimisestä – oikosulut saattavat aiheuttaa jopa tulipaloja.

Anticimexin Aro kertoo, että hiiret voivat tehdä reikiä tuulensuojalevyihin ja höyrynsulkumuoveihin, mikä edesauttaa rakenteiden kostumista ja homehtumista. Talon rakenteissa liikkuessaan hiiret likaavat eristeitä ja rakenteita ulosteilla ja virtsalla. Sisätiloissa ne ovat hygieniariski ja saattavat aiheuttaa monenlaisia sairauksia.

Siltalan mielestä hiirien torjunta kannattaa aloittaa rakenteiden tiivistämisellä. Hiirenloukut ovat paras keino varsinkin yksittäisistä hiiristä eroon pääsemiseksi.

– Tällä tavalla asukas tietää varmasti saaneensa hiiren kiinni. Suurempaa hiirikantaa voi ryhtyä poistamaan myrkyillä, jotka ovat suljetuissa syöttirasioissa, Siltala sanoo.

Aro kuitenkin pitää jyrsijämyrkkyjä viimeisenä keinona – myrkyille altistuneet hiiret kun saattavat kuolla paikkoihin, joista niitä ei saa pois, mikä voi aiheuttaa sisätiloihin hajuhaittaa. Raadoissa esiintyvät hyönteiset taas saattavat siirtyä rakenteista sisätiloihin ja aiheuttaa siten lisää tuloeläinongelmia.

Aro suosittelee poistamaan tiheän kasvillisuuden aivan talon vierestä. Polttopuita ei kannata pinota talon seinustalle, ja jätteet kannattaa laittaa aina kannellisiin jäteastioihin.

Metsämyyrät hiiriä yleisempiä

Kun kotoa tai mökiltä löytyy papanoita, moni ajattelee automaattisesti, että kyse on hiiristä. On kuitenkin hyvä muistaa, että metsämyyrät ovat Suomessa hiiriä yleisempiä. Metsämyyrät viihtyvät etenkin puuliitereissä ja muissa piharakennuksissa, mutta yhtä lailla ne voivat hakeutua myös kesämökkeihin ja omakotitaloihin, kertoo professori Henttonen.

– Metsämyyrä on metsähiirtä pienempi. Sillä on lyhyehkö häntä ja pienehköt korvat, kun taas metsähiirellä on pitkä häntä ja isot korvat. Usein metsämyyrät silti sekoitetaan hiiriin.

Myös metsämyyrät hakeutuvat sisälle syksyisin. Tähän liittyy myyräkuumeen riski. Taudin aiheuttaa Puumala-virus.

Virus leviää metsämyyrän ulosteiden mukana, ja ihminen saa sen pölytartuntana hengitysteitse. Taudin itämisaika on noin 2–6 viikkoa, minkä jälkeen alkaa äkillinen, korkea kuume ilman hengitystieoireita.

Tauti kestää yleensä enimmillään viikon, ja siihen voi liittyä päänsärkyä, pahoinvointia, selkä- tai vatsakipuja sekä näköhäiriöitä. Tartunta tuottaa elinikäisen immuniteetin, eli tauti sairastetaan vain kerran elämässä.

Henttosen mukaan loukkuja olisi tärkeä pitää alkusyksystä talveen jatkuvasti varsinkin ulkorakennuksissa. Puumala-virus säilyy tartuntakykyisenä huoneenlämmössä kaksi viikkoa ja kylmässä ilmassa vielä huomattavasti pidempään.

– Jos loukkuja laittaa vain silloin tällöin, myyrä on mahdollisesti jo ehtinyt sotkea ulosteellaan virusta ilmaan. Kun ihminen sitten häärää liiterissä, tartunta on hyvinkin mahdollinen. Loukkuun kuolleista myyristä tartuntaa ei saa.

Jos sisätiloissa näkyy papanoita, olisi aina hyvä varautua siihen, että kyse voi olla myös metsämyyristä. Henttosen mukaan papanat tulisikin siivota kostealla rätillä, sillä imuroimalla virus leviää ilmaan.

Kaikki metsämyyrät eivät suinkaan kanna virusta. Henttosen mukaan Keski-Suomessa pahimpana myyräkuumeaikana marras–tammikuussa noin 30–50 prosenttia metsämyyristä on viruksen kantajia. Etelä-Suomessa virusta kantavia eläimiä on hieman vähemmän.

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja