Eduskunnassa käsitellään parhaillaan kansalaisaloitetta vakaviin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamisesta vankeusrangaistuksen pituudesta riippumatta. Kansalaisaloitteessa tehtyjen ehdotusten on arvioitu jopa vaikeuttavan ulkomaalaisten karkottamista nykyisestä.
Kansalaisaloitteen laatija myöntää, että aloite syntyi puutteellisen tiedon valossa.
Eduskunnan hallintovaliokunta on ehdottanut tänään käsittelyssä olevan aloitteen hylkäämistä jo kesäkuussa. Valiokunnan tuolloin julkaisemassa lausunnossa todetaan, että kansalaisaloitteen laatijat eivät tutustuneet Suomen lainsäädäntöön aloitetta tehdessään ja että aloite perustuu virheelliseen käsitykseen Suomen lainsäädännöstä.
Valiokunnan mukaan kansalaisaloitteen ehdotukset jopa vaikeuttaisivat ulkomaalaisen karkottamista nykytilanteeseen verrattuna.
"Lakia en lähtenyt tutkimaan"
Ulkomaalaislain mukaan Suomesta voidaan karkottaa oleskeluluvalla oleskeleva ulkomaalainen, joka on syyllistynyt rikokseen, jonka enimmäisrangaistus on vähintään yksi vuosi vankeutta.
Lisäksi maasta voidaan karkottaa myös esimerkiksi syyntakeettomuuden vuoksi tuomitsematta jäänyt, käyttäytymisellään turvallisuusuhkaksi osoittautunut tai toistuvasti jopa lievempiinkin rikoksiin syyllistynyt ulkomaalainen.
– Pelkästään tuomittu sakkorangaistus voi toimia rikosperustaisen karkottamispäätöksen perusteena, valiokunnan kesäkuussa julkaistussa mietinnössä todetaan.
Karkottamista voidaan perustella siis jo nykyiselläänkin suhteellisen vähäisillä teoilla.
Kritiikin kohteeksi joutuneen kansalaisaloitteen taustalla on helsinkiläinen Jarno Rosvall, joka myöntää, että viime marraskuussa eduskunnan puhemiehelle annettu aloite syntyi alun perin puutteellisen tiedon valossa.
– Silloin ei ollut vielä hirveästi taustatietoa. Lakia en lähtenyt tutkimaan. Tiesin, että jotain pieniä mahdollisuuksia [karkotuksille] oli, mutta en tiennyt, että mahdollisuuksia on näin laajalti.
– Ilmeisesti ongelma on kuitenkin myös siinä, että asioiden käsittely on Suomessa niin hidasta.
"Jotain muutosta pitäisi saada aikaan"
Rosvall kertoo, että ajatus kansalaisaloitteen tekemisestä syntyi kavereiden kesken sen jälkeen, kun miehet olivat lukeneet uutisia turvapaikanhakijoiden tekemistä seksuaalirikoksista.
– Alkusysäys olivat varmaan ne marraskuussa 2014 tai 2015 uutisissa pyörineet tapahtumat. Aloitteen syntyyn vaikutti se, kun luki uutisia niistä tapauksista ja siitä, että pakolaisia otetaan suomeen vain lisää ja lisää.
Rosvallin mukaan vakavista rikoksista tuomitut turvapaikanhakijat tulisi karkottaa lähtömaahansa vankeusrangaistuksen pituudesta riippumatta. Samaa mieltä ovat myös yli 50 000 kansalaisaloitteen allekirjoittanutta.
– Kun tuomio on lainvoimainen, niin silloin pihalle. Haluan nopeuttaa prosessia, että jos on ensimmäisen oikeusasteen päätös ja vahvat näytöt, niin jo se olisi peruste laittaa pihalle. Jos haluaa käsittelyn seuraavassa oikeusasteessa, siihen voidaan hakea ja ottaa sitten käsittely esimerkiksi videoyhteyden kautta.
– [Karkoitus tapahtuisi] lähtömaahan, mistä se on tullut, eli kotimaahan. Tietenkin sitten on taas nämä ihmisoikeusjutut. Jos on jotain sellaista taustalla, niin sitten mietitään jotain muuta.
Pakolaista ei saa ulkomaalaislain perusteella karkottaa kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa, johon nähden hän on kansainvälisen suojelun tarpeessa.
– Jotain muutosta pitäisi kuitenkin saada aikaan, Rosvall pohtii.