Käräjäoikeus päätti, ettei hakaristilippu ole Suomessa kielletty – ylikomisario kertoo, miksi liput oli silti syytä takavarikoida itsenäisyyspäivän kulkueelta

Helsingin käräjäoikeus hylkäsi tällä viikolla syytteen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan jutussa, missä uusnatsijärjestö Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) kulkueessa kannettiin hakaristilippuja Helsingissä itsenäisyyspäivänä 2018.

Yhteensä viittä miestä syytettiin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Oikeuden päätös on herättänyt keskustelua niin kansalaisissa kuin poliisissa. Päätöstä pidettiin etukäteen merkittävänä ja jälkikäteen myös yllättävänä.

– Poliisi osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tässä on ehkä kyse siitä, että miten jatkossa voidaan turvata kaikkien kaupunkilaisten turvallisuus tällaisia provokaatioita vastaan, Helsingin poliisin ylikomisario Jari Taponen kommentoi Uutisaamun haastattelussa perjantaina.

Lue lisää: Käräjäoikeus: Hakaristiliput uusnatsikulkueessa eivät olleet kiihottamista kansanryhmää vastaan, viiden miehen syytteet hylättiin

Syytetyt vetosivat siihen, että hakaristi on muinaisaikainen hyvän onnen vertauskuva, jota on käyttänyt tunnuksenaan muun muassa Puolustusvoimat. Oikeus katsoi, että syytteessä tarkoitetut liput eivät olleet pelkkiä hakaristitunnuksia, vaan nimenomaisesti natsi-Saksan valtiolippuja.

Poliisi takavarikoi itsenäisyyspäivänä järjestetyssä kulkueessa olleet liput.

– Järjestäjien kanssa oli käyty hyvin pitkään keskusteluja siitä, kuinka kulku tulee menemään ja kuinka se saadaan vietyä rauhallisesti ja turvallisesti loppuun. Se oli tietysti meille täysin yllätys, että ne natsiliput tärähtivät siinä salkoon ja niitä liehuteltiin.

– Sitten teimme päätöksen siitä, että kulkue ei voi jatkua lippujen kanssa. Se antoi niin vahvan viestin vähemmistöjä kohtaan. Se oli heidän turvallisuuteen kohdistuva provokaatio.

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen aikoo valittaa käräjäoikeuden tuomiosta.

– Jos tämä menee hovioikeuteen, niin täytyy miettiä miten voimme tuoda paremmin esiin sen, mikä tämän mielenosoituksen tarkoitus oli, mikä näiden lippujen tarkoitus siinä mielenosoituksessa oli ja mitä sillä haluttiin viestiä meidän yhteiskuntaan, Taponen kommentoi.

Onko nykyinen laki toimiva?

Neljää mielenosoitukseen osallistunutta miestä syytettiin myös haitanteosta virkamiehelle, sillä lippuja ei luovutettu poliisille suosiolla. Käräjäoikeus hylkäsi myös tämän syytteen.

Lippujen takavarikointi johti siihen, että mielenosoittajien ja poliisin välille syntyi kahinointia.

– Omasta näkökulmastani tuossa täyttyi haitanteon tunnusmerkistö. Yleensä jos virkatoimen toteuttamisen yhteydessä poliisin toimintaa haitataan niin kyllä siinä haitanteosta on hyvin äkkiä kysymys. Nämäkin ovat meille jokapäiväisiä tapauksia.

Valtakunnansyyttäjä Toiviainen kommentoi taannoin STT:lle, että tämä on hänen muistaakseen ensimmäinen kerta, kun hakaristilipun kantamisesta ajetaan syytettä Suomessa. Taposen mukaan nykyinen laki, jossa otetaan huomioon tilanteiden konteksti, on toimiva.

– Olisi aika mahdoton tie säätää sellainen tyhjentävä lista symboleista, jotka olisivat kiellettyjä. Luulen, että sitä joutuisi päivittämään jatkuvasti.

Miten poliisi toimisi, jos kadulla vastaan tulisi tänään joukko ihmisiä hakaristiliput käsissä? Katso vastaus artikkelin otsikon alta olevalta videolta!

Lue myös: Natsi-Saksan hakaristilippujen kieltämiseen Suomessa on erilaisia vaihtoehtoja – professori ei pidä mahdollisena, että natsilippuja saisi jatkossa kantaa mielenosoituksissa