Viisi vuotta sitten Jimiä hyppypotkaistiin rintaan – johti uusnatsijärjestön kieltämiseen: Ääriliikkeiden torjunnalle ei silti ole saatu kestäviä ratkaisuja, tutkija arvioi

15:54
Katso myös video: MTV Uutisten Vinkkimiehet -sarjassa käsiteltiin Asema-aukion pahoinpitelyä syyskuussa 2016.

Helsingin Asema-aukion pahoinpitely 10. syyskuuta 2016 nosti ääriliikkeiden toiminnan Suomessa esille poikkeuksellisella tavalla. Pahoinpitelystä tuomittu oli äärioikeistolaisen Suomen vastarintaliikkeen (SVL) jäsen.

Liike oli osa laajempaa Pohjoismainen vastarintaliike -uusnatsijärjestöä (PVL). 

– Olennaisin muutos liittyi siihen, että näiden ryhmien väkivaltapotentiaali tuli selvemmin esille ja siihen kiinnitettiin aiempaa enemmän huomiota, Jyväskylän yliopiston tutkimuskoordinaattori Tommi Kotonen arvioi tapahtuman vaikutusta MTV Uutisille.

Liike oli järjestänyt Asema-aukiolla mielenilmauksen, jonka aikana seurasi sanaharkkaa paikalle osuneen Jimi Karttusen ja liikkeen jäsenten välillä.

Karttusen poistuessa paikalta liikkeen jäsen oli kaatanut tämän hyppypotkulla rintaan. Aivoverenvuodon saanut Karttunen kuoli sairaalassa noin viikkoa myöhemmin. 

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi tekijän kahden vuoden vankeusrangaistukseen törkeästä pahoinpitelystä.

Syytteet törkeästä kuolemantuottamuksesta kuitenkin hylättiin, koska suoraa yhteyttä Karttusen kuolemaan ei voitu osoittaa. 

Viranomaiset ja media valpastuneet

Liikkeen jäsenten tekemistä väkivaltarikoksista oli uutisoitu jo ennen Asema-aukion tapahtumia. Huomiota sai esimerkiksi Jyväskylän kirjastopuukotus vuonna 2013.

Tekojen sävy oli Kotosen mukaan yleisesti kuitenkin lievempi.

– Asema-aukion uhri kuoli, vaikkakaan ei suoraan pahoinpitelyn seurauksena. Oli harvinaista, että mielenosoitukseen liitettiin kuolemantapaus. Tämän seurauksena paine puuttua toimintaan kasvoi, hän sanoo.

– Toinen seikka lienee se, että äärioikeiston näkyvyys kadulla oli kasvanut ja sen aiheuttama uhka koettiin ehkä konkreettisempana. (Vuoden 2015) pakolaiskriisin myötä mukaan oli myös tullut paljon uusia toimijoita.  

Tapauksen yhteydessä poliisia arvosteltiin Kotosen mukaan siitä, että mielenosoitukseen ei puututtu, eikä liikkeen tunnuksia oltu tunnistettu. 

Helsingin poliisin mukaan SVL:n nimeä ei mainittu mielenosoituksesta jätetyssä ilmoituksessa. Poliisi ei myöskään valvonut mielenosoituksen kulkua. 

– Lehdistössäkin on osin tapahtuman myötä kiinnitetty selkeämmin huomiota käytettyihin termeihin, ja nimetty suoremmin ryhmiä, Kotonen sanoo. 

Toimintakielto symbolista rajanvetoa

Kanne SVL:n lakkauttamisesta jätettiin Pirkanmaan käräjäoikeuteen vuonna 2017. Korkein oikeus kielsi liikkeen ja kattojärjestö PVL:n toiminnan Suomessa vuonna 2020. 

Kotosen mukaan oikeudessa esitetyt perusteet kiellolle olivat olemassa jo aiemmin. 

– Tyypillistä on, että kieltohankkeisiin ryhdytään vasta kun julkinen paine, esimerkiksi näyttävän väkivallanteon kautta, kasvaa riittävän suureksi, että toimiin päätetään ryhtyä, hän sanoo.

– Jonkinlaista julkista keskustelua käytiin jo Jyväskylän kirjastopuukotuksen jälkeen. Sen aikana liikehdinnän kasvu ei ollut vastaavalla tavalla tapetilla.  

Kotonen arvioi, että kieltopäätös on tuonut ääriliikkeiden toiminnan näkyvämmäksi ja niihin suhtaudutaan aiempaa kriittisemmin. 

– Päätös ei tarkoita, että vastaavia päätöksiä tehtäisiin jatkossa matalammalla kynnyksellä, vaan ilmiön torjumisessa pyritään pehmeämpiin keinoihin, hän tarkentaa.

– PVL:n ja itse kiellon poikkeuksellista luonnetta korostettiin päätöksessä. Toisaalta siinä linjattiin muun muassa rasistisen yhdistystoiminnan hyväksyttävyydestä, joten sen voi ajatella laskevan puuttumiskynnystä.

– Päätös oli siinä mielessä symbolinen, että osoitettiin halu puuttua näihin ilmiöihin, ja että raja on nyt vedetty. 

Pitkäjänteiset ratkaisut puuttuvat

Keskusrikospoliisi (KRP) on kertonut, että osa PVL:n jäsenistä on jatkanut järjestön toimintaa Kohti vapautta! -nimellä. Samalla nimellä itsenäisyyspäivänä 2018 järjestetyssä kulkueessa kannettiin hakaristilippuja.

Viisi kulkueeseen osallistunutta sai syytteet kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi syytteet elokuussa.

Ratkaisua on puitu eduskuntaa myöten: enemmistö eduskuntaryhmien puheenjohtajista olisi Ylen kyselyssä valmis kieltämään hakaristilipun lailla.

9:54
Oikeus sallii hakaristilipun heiluttelun, mitä sanoo poliisi?

Kotonen näkee keskustelussa jatkumon toimintamallille, jossa erilaisilla nopeilla ratkaisuilla halutaan osoittaa, että asiaan puututaan.

– Vähemmälle huomiolle on jäänyt, miten voitaisiin tehdä pitkäkestoista, vähemmän näyttävää työtä ilmiön ehkäisemiseksi ja juurisyihin puuttumiseksi. Tämä on varsin tyypillistä eri maissa, hän kertoo. 

– Nämä puheet tulisi ymmärtää symbolisena toimena ja pyrkimyksenä esittää, että Suomessa otetaan ilmiö yhtä vakavasti kuin muualla maailmassa.

Kotonen ei usko, että mahdollisella kiellolla olisi vaikutusta ääriliikkeiden toimintaan. 

– Laissa on jo keinot puuttua asiaan,  jos katsotaan esimerkiksi kiihottamiskynnyksen ylittyvän. Hakaristilippujen käyttö julkisesti on myös harvinaista siihen liittyvän stigman vuoksi.  

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja