On mahdotonta, että Suomessa saisi jatkossa kantaa natsi-Saksan valtiolippuja mielenosoituksessa. Tätä mieltä on Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio. Hänen mukaansa tähän vaikuttavat kansainvälisistä sopimuksista tulevat velvoitteet, jotka edellyttävät vihapuhetta ja rasismia koskevaa sääntelyä.
– Siellä on rotusyrjinnän vastainen yleissopimus, EU:n rasismipuitepäätös ja sitten on vielä Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskeva yleissopimus.
Esimerkiksi puitepäätös rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta velvoittaa Suomea säätämään rangaistavaksi esimerkiksi joukkotuhonnan, ihmisyyttä vastaan kohdistuvien rikosten ja sotarikosten julkisen puolustelun, kieltämisen tai vakavan vähättelemisen.
– Olisi vaikea ajatella, että meille jäisi sellainen oikeustila, että natsilipun käyttäminen on ok, Nuotio sanoo.
Lue myös: Viiden miehen syytteet hylättiin käräjäoikeudessa – hakaristiliput uusnatsikulkueessa eivät olleet kiihottamista kansanryhmää vastaan
Käräjäoikeus ei pitänyt rikoksena
Helsingin käräjäoikeus päätti maanantaina, etteivät hakaristilippuja itsenäisyyspäivän 2018 mielenosoituksessa kantaneet miehet syyllistyneet kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.
Valtakunnansyyttäjä perusteli syytettä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sillä, että Kohti Vapautta! -mielenosoituksessa kannetuilla natsilipuilla uhattiin ja solvattiin juutalaisia, eri maahanmuuttajaryhmiä, seksuaalivähemmistöjä ja vammaisia ihmisiä. Käräjäoikeuskin totesi, että natsi-Saksan valtiolippuja mielenosoituksessa kantamalla syytetyt levittivät natsi-Saksan ja Hitlerin ideologian mukaista viestiä, joka ei nauti Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10. artiklan tarjoamaa sananvapauden suojaa.