Maria Nykänen
maria.nykanen@mtv.fi
Julkisella sektorilla oli viime vuoden lopulla täyttämättä noin 1200 lääkärin tehtävää.
Lääkäripula on pahentunut viime vuosina, selviää lääkäriliiton ja kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n tilastoista.
Terveyskeskuksissa ja erikoissairaanhoidossa oli viime vuoden lopulla täyttämättä yhteensä noin 1200 lääkärin paikkaa. Vuonna 2016 luku oli 596.
Julkisen sektorin lääkärivaje on siis kaksinkertaistunut vuodesta 2016.
– Tilanne on vakava ja heikkenee vuosi vuodelta, sanoo KT:n pääekonomisti Juho Ruskoaho sanoo. KT on työnantajajärjestö, joka ajaa kuntien ja hyvinvointialueiden etua työmarkkinoilla.
Eniten pulaa terveyskeskuslääkäreistä on Pohjois-Karjalassa, jossa yli kolmannes lääkärinpaikoista on täyttämättä. Erikoissairaanhoidossa eniten pulaa on psykiatreista.
– Meillä on valtava pula lasten- ja nuorisopsykiatreista. Kukaan poliitikko ei leikkaisi lasten ja nuorten mielenterveyspalveluista, mutta silti lääkäripulan annetaan jatkua, Ruskoaho sanoo.
Ruskoahon mukaan syy lääkäripulaan on se, että lääkäreitä koulutetaan Suomessa liian vähän. Siksi lääkäreiden vuosittaista aloituspaikkojen määrää tulisi hänen mukaansa lisätä ainakin parilla sadalla.
– Koulutusmäärät ovat olleet aivan liian pieniä aivan liian pitkään.
– Miksi opetus- ja kulttuuriministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö eivät ole edellyttäneet lisää lääkärikoulutusta? Yksinkertaisesti on epäonnistuttu arvioimaan koulutusmääriä, Ruskoaho sanoo.
Lääkäreiden koulutusmääristä päättävät yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ja yliopistot.
Lääkärikoulutusta on lisätty maltillisesti viime vuosina.
Vuonna 2015 paikan vastaanotti 737 uutta lääkäriopiskelijaa, viime vuonna 779.
Esimerkiksi sairaanhoitajien aloituspaikkojen määrä on lähes kaksinkertaistunut samassa ajassa.
– Myös psykologikoulutusta on nostettu viime vuosina lähes 50 prosentilla. Tällaisia suuruusluokkia mielellään näkisi myös lääkäripuolella. Kyllä lääkäripula lähtisi helpottamaan, kun siihen reagoitaisiin kunnolla, eikä tällaisella pienellä hienosäädöllä, Ruskoaho sanoo.
Lääkäriliitto on pitkään vastustanut pitkään koulutusmäärien lisäämistä.
Vuonna 2019 liitto vaati lääketieteen sisäänottomäärien laskemista 750 opiskelijasta enintään 600 opiskelijaan vuodessa, eli noin vuoden 2011 tasolle.
Perusteluina olivat koulutuksen laadun parantaminen sekä se, että myös ulkomailla opiskelee suomalaisia lääkäriksi aiempaa enemmän.
– Jos katsomme tämänhetkistä tilannetta ja tarvetta, niin voi varmaankin sanoa, että lääkäreitä on koulutettu tai on kouluttautunut liian vähän, lääkäriliiton toiminnanjohtaja Janne Aaltonen sanoo.
– Kun sekä terveyskeskuksissa että sairaaloissa pystyttäisiin palkkaamaan enemmän lääkäreitä kuin heitä on tarjolla, niin kyllä kai siitä voi vetää sen johtopäätöksen, että lääkäreitä on liian vähän.
Aaltosen mukaan lääkäreiden koulutusmäärien vertailu esimerkiksi sairaanhoitajien aloituspaikkojen lisäykseen ei kuitenkaan ole mielekästä.
– Hoitohenkilökunnasta on paljon suurempi pula kuin lääkäreistä. Siinä mielessä tuntuu hassulta, että fokus kohdistetaan lääkäreiden, eikä muiden ammattiryhmien pulaan.
Lisäksi Aaltonen huomauttaa, että valmistuneiden sairaanhoitajien määrä on laskenut aloituspaikkojen lisäämisestä huolimatta, ja valmistuneiden lääkäreiden määrä puolestaan noussut.
Mikä on lääkäriliiton tämänhetkinen kanta koulutusmäärien nostamiseen?
– Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhaillaan menossa selvitys, jossa rakennetaan mallia, jonka pohjalta ennustetaan ja määritetään tulevaa tarvetta.
– Lääkäriliitto ei vastusta koulutusmäärien maltillista kohottamista, jos selvitysryhmä päätyy sellaista esittämään.
Aaltonen viittaa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asettamaan työryhmään, joka pohtii keinoja sote-henkilöstön riittävyyteen. Työryhmä julkaisee raporttinsa viimeistään maaliskuun lopussa.
Aaltosen mukaan lääkäreiden koulutusmäärien lisääminen ei kuitenkaan ratkaise lääkäripulaa ainakaan seuraavaan kymmeneen vuoteen.
– Tämänhetkiseen lääkäripulaan ratkaisuna ovat muun muassa työnkuvaan ja työnjakoon liittyvät asiat ja digitaalisuuden hyödyntäminen.
Lääkäriliiton mielestä esimerkiksi terveyskeskustyöstä tulisi tehdä nykyistä houkuttelevampaa mahdollistamalla lääkäreiden keskittyminen koulutusta vastaavaan työhön.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) julkaisi viime lokakuussa selvityksen erikoislääkäritarpeesta.
Asiantuntijaryhmän arvio oli, että uusia erikoislääkäreitä tarvitaan vuosittain noin 790.
Luku perustuu muun muassa erikoisalojen edustajilta kerättyihin arvioihin, joiden mukaan laskennallinen tarve olisi noin 650 uutta erikoislääkäriä vuosina 2022–2026 ja noin 850 uutta erikoislääkäriä vuosina 2027–2035.
Suomessa lääkäreiden peruskoulutus, noin 750 lääkäriä vuosittain, ei siis pelkästään riitä kattamaan uusien erikoislääkärien tarvetta.
Luvuissa tulee kuitenkin huomioida se, että myös ulkomailla opiskelee lääkäriksi yhä enemmän suomalaisia.
– Noin 800 uutta lääkäriopiskelijaa Suomessa lisättynä ulkomailla opiskelevien määrällä tarkoittaa, että uusia lääkäreitä valmistuu noin tuhat vuosittain, sanoo erikoislääkäritarvetta selvittäneen asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Johanna Rellman.
– Pitää muistaa, että joka vuosi valmistuu noin 200 suomalaista ulkomailla opiskellutta lääkäriä. Suurin osa heistä palaa Suomeen tekemään töitä. Emme voi ottaa huomioon pelkästään Suomessa koulutettavien määrää, Aaltonen sanoo.
Lääkäriliiton arvio on, että nykyisilläkin koulutusmäärillä vuonna 2040 Suomessa on noin 5000 lääkäriä enemmän kuin tällä hetkellä.
– Lääkärimäärä kyllä kasvaa aika reipasta tahtia, Rellman sanoo.
Rellman huomauttaa, että lääkärikoulutuksen aloituspaikkoja on lisätty vuoteen 2011 verrattuna, jolloin aloituspaikkoja oli noin 600.
KT:n Ruskoahon arvio puolestaan on, että uusia lääkäreitä tarvittaisiin Suomeen pikaisesti noin 3000.
– Se riittäisi siihen, että saataisiin kaikki työpaikat täytettyä ja varauduttua hoitotakuun tiukkenemiseen.
Juttua muokattu 2.1. 2023 kello 9.52: Lisätty maininta siitä, että STM:n asiantuntijaryhmän arvio erikoislääkäritarpeesta on noin 790 vuosittain. Jutussa aiemmin mainittu luku, 850 on puolestaan erikoisalojen edustajilta kerätty arvio uusien erikoislääkäreiden tarpeesta vuosina 2027–2035.